Metsänomistajalta vaaditaan huolenpitoa sekä pitkäjänteisyyttä.

Porsaskoskentien varrella sijaitseva maatila on kuulunut Saloviinien suvulle jo 200 vuotta. Nykyään talo on jaettu kahteen osaan Hannu Saloviinille ja hänen tyttärelleen Minnalle. Tilan ympärillä on metsää, jonka hoidosta Hannu on itse vastannut.
– Kunhan lumet sulaa, niin kyllä metsään on päästävä käyskentelemään. Olen koko ikäni tottunut liikkumaan niissä, joten se tuntuu aivan luonnolliselta, Hannu kertoo.
Lepikoiden raivaaminen, tuulenkaatojen korjaaminen ja harvennushakkuut Hannu jättää nykyään metsureille ja metsänhoitoyhdistyksen harteille.
– Hoidin ennen vanhaan kaiken itse. Harvensin ja istutin. Entisajan työkalut olivat kyllä hurjia verrattuna nykypäivään. Tavallinen moottorisaha saattoi painaa 12 kiloa, mies muistelee.

Myös Minnan sydäntä lähellä ovat luonto ja metsät. Hän hankki muutama vuosi sitten itselleen reilun neljän hehtaarin kokoisen metsäpalstan läheltä kotitilaa. Metsänhoitoa hän on opiskellut, mutta myös oppinut isältään.
– Kun ostin metsän, taimikko oli todella huonossa kunnossa. Osa istutetuista taimista oli kasvanut hyvän kokoisiksi ja osa oli jäänyt muutamaan kymmeneen senttimetriin. Raivaustakin sai tehdä monta päivää, Minna kertoo.
Hän siis teki ensimmäisen raivauksen itse, mutta sen jälkeen paikalle kutsuttiin ammattilainen Kemera-tuen avulla.
– Työ sujuu ammattilaiselta todella nopeasti. Hänellä meni kaksi päivää siihen mihin minulla olisi mennyt viikkoja kaiken muun ohella, Minna hymyilee.

Saloviinien apuna metsänhoidossa on metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Jari Oinonen. Hänen toimialueeseen kuuluvat Häkkilä, Nykälä, Kärenniemi, Taipale ja Oravasalo. Jäsenille kuuluu vuosittainen ilmainen tilakäynti.
– Varmaan se eniten kysytty kysymys on, että millainen puukauppatilanne on, kannattaako nyt myydä? Haluan painottaa, että nyt on puukaupan aika. Kaikilla puulajeilla on kysyntää ja hinta on hyvä, Jari kertoo hyväntuulisena.

Saloviinit ja Oinonen ovat kumpikin sitä mieltä, että yhteistyö heidän välillään on sujunut hyvin.
– Tämä on pitkäjänteistä puuhaa. Metsä on kuitenkin aina sijoitus, vaikka täytyykin olla runsaasti malttia, Hannu pohtii.
Jari vinkkaa, että jokaisella metsänomistajalla olisi hyvä olla voimassa oleva metsäsuunnitelma. Suunnitelma yltää 10 vuoden päähän ja kertoo mitä minäkin vuonna kannattaa tehdä.
– Silloin metsänhoito on suunnitelmallista, oikea-aikaista ja näin metsä tuottaa omistajalleen parhaimman tuloksen.
Aikoinaan metsän kanssa ei ole tarvinnut ottaa huomioon paljoakaan asioita. Nykyään on kaavakkeita, metsäsuunnitelmia ja luontoarvoja, jotka kaikkien metsänomistajien on huomioitava.
– Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien omistama. Minä olen ollut erittäin tyytyväinen saamaani palveluun, Hannu toteaa.

Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijoilla on käytössään paljon historiatietoja hoidettavista metsäalueista ja puunostajien tekemistä hakkuista.
– Totta kai sitä aina haluaa, että lopputulos on mahdollisimman hyvä metsänomistajan kannalta. Siksi palveluumme kuuluu puukaupan kilpailuttaminen sekä hakkuiden valvonta, Jari kertoo.
Metsän uudistushakkuun jälkeen laitetaan uudet taimet kasvamaan, jotta metsä tuottaa omistajilleen myös jatkossa pääomaa sekä palvelee luontoa.
– Taimia saa vielä kevään istutuksiin. Meidän taimet tulevat Partaharjun puutarhalta ja olen tarkistanut niiden saatavuuden.