Uutiset

Alla näytteitä uutisistamme. Haluatko lukea enemmän siitä mitä Haukivuorella tapahtuu?
Tilaa Haukivuoren Seutu tästä.


Kotiseutumuseo tarkastettiin

Kotiseutumuseon johtokunnan jäsenet Kari Rämö, Salli Suhonen, Heikki Koljonen, Pirjo Kallio ja Veijo Kohvakka keskustelivat museotutkija Jorma Hytösen kanssa museolle tulevaisuudessa tehtävistä korjauksista ja muista toimista.

Syksyllä päästään remonttihommiin.

Maakuntamuseotutkija Jorma Hytönen Savonlinnan Maakuntamuseosta, joka nykyisin on myös alueellinen vastuumuseo, kävi tarkistamassa Haukivuoren Kotiseutumuseon. Paikalla oli Kotiseutuyhdistyksen johtokunnan jäseniä, jotka kävivät keskusteluja Hytösen kanssa museoalueen rakennusten tilanteesta, kokoelmista, kotiseutuarkistosta sekä näyttelytoiminnasta.


Varausilmoitukset käyvät tunteisiin

Kuvassa keltaisella ympyröitynä Suomen malmintutkimus Oy:n ja punaisella Bluejay Mining PLC:n tekemät varausilmoitukset. Kuvakaappaus Facebookista Saimaa ilman kaivoksia -ryhmästä.

Kaivoslakia ollaan uudistamassa.

Kansainväliset kaivosyhtiöt havittelevat Suomen mineraalivarantoja. Vastassaan heillä on kansalaisten herännyt tietoisuus ympäristöasioista, sekä vaikutukset esimerkiksi matkailuun.
Viime aikoina mediassa on kohuttu Saimaalle tehtyjen varausilmoitusten vuoksi. Nyt varausilmoituksia on ilmennyt lisää. Esimerkiksi Bluejay Mining PLC, entinen Finnaust Mining Finland PLC, on tehnyt varausilmoituksen alueelle, joka koskettaa Kyyveden vesistöä.


Kylätori osui oivaan saumaan

Ruokaa ja kirppiskamaa. Takakontit toimivat myyntikonttoreina Kalvitsan Aseman kylätorilla viime lauantaina.

Vaihteleva sääkään ei ollut esteenä kylätorin suosiolle. Lähimatkailu on tänä kesänä ennätysmäisen suosittua.

Kalvitsan aseman ideanikkarin sampo ei näytä ehtyvän. Petri P. Pentikäisen pitkäjänteinen työ tuottaa hedelmiään kaikelle kansalle. Toista kesää toimivan kesäkahvilan lisäksi yleisöä houkutellaan kylätoreilla ja UKK -näyttelyllä.
Pieteetillä väsätyn miljöön tunnelma on ainutlaatuinen, kuin aikamatka menneille vuosikymmenille. Lauantaina nostalgian seassa oli aimo annos tätä päivää, kun maksuttomille myyntipaikoille oli kurvannut toistakymmentä myyjää. Kaupan oli niin puukkoja ja ohrarieskaa, käytettyjä vaatteita kuin vihanneksiakin.


Tuhansien kirjojen mies

Eljas Pölhön 1950-luvun alussa puutavara-agenttina työskennellyt isä toi pojalleen ensimmäisen junakirjan. – Siitä on jäljellä enää tämä yksi sivu, eli tarkkaan on luettu, mies nauraa toisessa kädessään viimeisin, vuonna 2017 itse kirjoittamansa junakirja.

Tietokirjailija Eljas Pölhö palasi kotiseudulleen.

Filosofian lisensiaatti, toimittaja, rautateihin erikoistunut tietokirjailija sekä monessa muussa ammatissa työskennellyt Eljas Pölhö syntyi Haukivuorella vuonna 1949. Hänen isoisänsä K.H. Pölhö oli Haukivuoren sahan toimitusjohtaja vuosina 1920–1949 ja isä Seppo keräsi paljon Haukivuoreen liittyvää kuvamateriaalia.
Seppo toimi Helsingissä puutavara-agenttina 1950–1955, sen jälkeen tiilitehtaan ja puutavaraliikkeen toimitusjohtajana ja oli koko ikänsä tuttu kesävieras Haukivuorella. Eljaksen perhe muutti vuoden 1950 lopulla Helsinkiin, minkä jälkeen mies on asunut noin parilla kymmenellä paikkakunnalla Suomessa ja ulkomailla kirjoittaen junista. Hänen toimittaminaan maailmalle on lähtenyt noin 50 junakirjaa 11 eri kielellä.
– Minulle tuodaan materiaali, eli käsikirjoitus ja valokuvat, jotka muutan kirjaksi, Eljas kertoo.

Lue koko juttu Haukivuoren Seutu -näköislehdestä: haukivuorenseutu.fi/mallilehti/


Rustiikka yhdistää paikallisia makuja

Se on siinä! Sanna Saloviin ja Jarmo Kaivo-oja nauttivat lasillisen juhlajuomaa ja leivonnaisia Rustiikan kunniaksi. – Maalaispuodin ja kahvilan kombo perustuu avoimeen verkostoitumiseen paikallisten elintarviketoimijoiden kanssa, ystävykset tähdentävät.

Koronakevät on synnyttänyt uusia ideoita. Wanhassa Osulassa tämä ilmenee juhannusviikolla maalaispuodin avajaisina.

Haukivuoren hermokeskukseksi muodostuneen Wanhan Osulan uusien yrittäjien alkutaival on ollut monivivahteinen. Vuodenvaihteessa tehdyn yrityskaupan myötä liiketoiminta siirtyi Sanna Saloviinin ja Jukka Niilo-Rämän nimiin perustetun yrityksen, Haukivuoren Rautakauppa Oy:n, hartioille. Kimmo ja Sirpa Nykänen pääsivät puolestaan nauttimaan eläkepäivistään alkutalven mentorointijakson jälkeen.

Toimivan peruskonseptin päälle on aina helpompaa jatkojalostaa uusia ideoita käytäntöön asti kuin lähteä täysin tyhjästä liikkeelle. Talvikuukausien aikana myymälän toiminnot on järjestelty osin uusiksi ja alakertaan on avattu entistä laajempi rautaosasto, aivan kuin itsenäisen Haukivuoren Osuuskaupan aikaan takavuosina.
– Lisäsimme valikoimiin paljon kysytyt rakennuslevyt ja laastit. Myös kiinnitystarvikkeita on saatavilla entistä kattavampi valikoima, Sanna Saloviin kertoo.
Pitkiä päiviä kauppiastyön ääressä viihtyvä Saloviin paljastaa uusimman aluevaltauksen, joka lanseerataan yleisölle juhannusviikolla. Kyseessä on entisen Kulmakuppilan sijaan kokoaan uusi idea nimeä myöten: Kahvila ja Maalaispuoti Rustiikka. Sen konseptia on hiottu koronakevään aikana yhdessä vapaa-ajan asukas Jarmo Kaivo-ojan kanssa.

Lue koko juttu Haukivuoren Seutu -näköislehdestä: haukivuorenseutu.fi/mallilehti/


Karhut ovat nyt liikkeellä

Emre Harmankaya ehti kuvata videon yhdestä Haukivuorella liikkuvasta karhusta. – Oli todella jännittävää nähdä karhu ensimmäistä kertaa luonnossa. Kyseessä oli pentu, joten varmasti vanhemmatkin olivat lähistöllä. Ei tullut mieleenkään mennä ulos autosta. Kuva: Kuvakaappaus Emre Harmankayan videolta.

Karhuhavaintoja saadaan nyt paljon. Kiima-aika ja ruoan etsintä pistävät otsot liikkeelle.

Karhuhavainnoista on uutisoitu ympäri Etelä-Savoa eri pitäjien lehdissä. Monet mökkiläiset sekä vakituiset asukkaat ovat julkaisseet videoita ja kuvia sosiaaliseen mediaan näkemistään karhuista. Haukivuori-Virtasalmi riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Raimo Pulliainen kertoo kuitenkin ilmoitettuja havaintoja olleen normaali määrä ajankohtaan nähden.

Lue koko juttu Haukivuoren Seutu -näköislehdestä: haukivuorenseutu.fi/mallilehti/


Kevätjuhla siirtyi syksyyn

Sanni Sepponen kävi viime lauantaina Mikkelissä sekä lakkiostoksilla että katselemassa mahdollista juhla-asua. – Hattu löytyi heti, mutta mekon valinta on vaikeaa, nauraa Sanni.

Tämän kevään Sanni Sepponen tulee muistamaan.

Haukivuorelainen Sanni Sepponen on yksi niistä, joiden ylioppilaskevät ei mennytkään ihan niin kuin Strömsössä.
– Tämä on ollut todellakin erikoinen kevät. Ylioppilaskirjoitusten aikataulut muuttuivat ja viralliset juhlat pidetäänkin vasta syksyllä, Sanni puuskahtaa.
– Kirjoitukset menivät kohdaltani ihan ok ja pääsin suurin piirtein tavoitteeseeni, ja lukion päästötodistuskin on tulossa.

Nyt nuori ylioppilas aikoo viettää välivuoden ja tehdä töitä, mikäli niitä tässä tilanteessa vain saa.
– Välivuoden pidän siksi, että tämä kolme vuotta lukiossa on ollut todella työntäyteistä aikaa. Pitkät koulupäivät, matkat Haukivuorelta Mikkeliin ja takaisin sekä omatoiminen opiskelu sen päälle ovat vieneet leijonanosan ajastani, kertoo Sanni.
– Myös jatko-opintojen suhteen ilmassa on monta kysymysmerkkiä, johtuen ihan pelkästään siitä, että en osaa päättää, mitä tulevaisuudessa haluaisin tehdä. Kiinnostuksenkohteita on varmaankin liian monta.

 

Onnea uusille ylioppilaille!

Mikkelin Lukio

Kohvakka  Panu Oskari

Lampinen  Kalle Ilmari

Maaranen  Aapo Onni Aukusti

Moilanen  Katri Johanna Maarit

Riipinen Anna Iida Katariina

Saloviin  Salli Laura Maria

Sepponen  Sanni Katariina

 

Helsingin kuvataidelukio

Kenan Alic

 

Tampereen Lyseon lukio

Numento Nanna


BioHauen korjaustyöt ovat loppusuoralla

BioHauki Oy:n toimitusjohtaja Mikko Liukkonen toimii myös Etelä-Savon Energia Oy:n projektipäällikkönä. – Biokaasulaitoksella on myös välillisesti paikallisia toimijoita työllistävä vaikutus, iloitsee Liukkonen.

Toimitusjohtaja Mikko Liukkonen kertoo, että biokaasulaitos saadaan pian toimintaan.

Vuoden alusta BioHauki Oy:n toimitusjohtajana toiminut Mikko Liukkonen on toiveikas.
– BioHauessa aletaan olla kalkkiviivoilla tämän projektin suhteen eli ongelmat on saatu korjattua ja laitos niiden osalta uudistettu. Nyt menossa on käyttöönotto.
Haasteita BioHauelle asetti alun perin BioGTS Oy:n toimittamat laitteet, jotka eivät toimineet. Toissa vuonna samainen yhtiö meni konkurssiin.
– Jouduimme purkamaan suurelta osin laitteiston ja rakentamaan uudet laitteet valmiiden kuorien sisään. Se ei ollut aivan yksinkertainen juttu, kertoo Liukkonen.
BioHauen rakennuskustannukset tuplaantuivat kolmesta miljoonasta kuuteen miljoonaan euroon.
– Nyt odotamme, että pääsemme vihdoinkin liikennepolttoaineen tuotantoon ihan lähiaikoina.


Haukivuorella iso osa oppilaista jäi kotiin

– Yhtenäiskoulun juhlasalista on tehty ruokailutila, jossa osa oppilaista ruokailee turvaohjeistuksia noudattaen, kertoo rehtori Sanna Eromäki.

Jopa 27 % oppilaista valitsi kotiin jäämisen.

Koulut palasivat lähiopetukseen viime viikon torstaina. Suomessa jäi kuitenkin tuhansia oppilaita kotiin loppulukukaudeksi.
Mikkelissä poissaolon hyväksymiseen ei vaadittu lääkärintodistusta. YLE:n tietojen mukaan 10 prosenttia mikkeliläisistä oppilaista haki ennakkoon poissaololupaa. Ensimmäisenä lähiopetuspäivänä kouluun jätti tulematta noin 12% oppilaista.

Lähiopetus alkoi torstaina myös Haukivuoren Yhtenäiskoulussa. Suhteessa koulun kokonaisoppilasmäärään, joka rehtori Sanna Eromäen mukaan on 150, melko iso osa jätti tulematta kouluun.
– Lähes kaikki yhdeksäsluokkalaiset palasivat lähiopetukseen, mutta koulun koko oppilasmäärästä noin 27% jäi kotiin, kertoo rehtori Sanna Eromäki.
Rehtorin mukaan vanhemmat ovat hakeneet poissaololuvan näille oppilaille.


Koulut palaavat lähiopetukseen

Rehtori Sanna Eromäki toivottaa oppilaat tervetulleeksi takaisin kouluun. – Vielä on paljon järjesteltävää, mutta kaikista on varmasti kiva jälleen palata kouluun, Eromäki sanoo. Kuva: Haukivuoren Seudun arkisto

Hallituksen päätettyä koulujen avaamisesta, alkoi opetusyksiköissä kiivas pohdinta siitä, kuinka opetus loppulukukaudeksi järjestetään.

Päätöksestä koulujen avaamiseen aikaa jäi noin kaksi viikkoa, missä ajassa koulujen pitäisi ehtiä varautua järjestelyihin sekä henkilöstön että opetuskäytäntöjen suhteen.
– Edelleen odotamme ohjeistuksia ja yhteisiä linjauksia sekä valtakunnan tasolta että Mikkelin kaupungin päästä, kertoo Haukivuoren Yhtenäiskoulun rehtori Sanna Eromäki.
– Tällä hetkellä, ja koulun avaamiseen asti, olemme täydessä työntouhussa etäopetuksen kanssa.

Yhtenäiskoulussa on tällä hetkellä yhdeksän luokkaa, joissa oppilaita noin 150.
– Opetusryhmät ovat suuria ja luokkahuoneet puolestaan ovat melko pienikokoisia, mikä jo itsessään asettaa haasteita, jos ajatellaan turvavälejä, Eromäki miettii.


Korona laittoi tapahtumat polvilleen

Vaikka kesäksi kaavailtu Hummeri Häppenin jouduttiin perumaan koronaviruksen vuoksi, on luotettava tulevaan, kertovat Aimo Hassinen ja Viljo Ikävalko. Kolmepäiväinen festari järjestetään heinäkuun alussa 2021.

Tapahtumien jättämät eurot jäävät tänä vuonna tulematta. Vilkas mökkikesä voisi pelastaa tilannetta edes osittain.

Kesän 2020 piti olla kaikkien aikojen haukivuorelainen tapahtumakesä, mutta toisin kävi. Ensimmäistä kertaa järjestettäväksi aiottu Hummeri Häppenin peruttiin maan hallituksen linjattua yli 500 hengen tapahtumat kielletyiksi ainakin heinäkuun loppuun saakka.

Myös Suolentiksen MM-kisat siirtyvät ensi vuoteen.
– Tilanne harmittaa siinä mielessä, että tapahtuman eteen on tehty töitä viime syksystä saakka ja mukaan oli ilmoittautunut jo 100 joukkuetta, esiintyjät oli sovittu ja yhteistyökumppaneitakin mukana oli kiitettävä määrä, kertoo tapahtuman puuhanainen, Haukivuorelaiset ry:n puheenjohtaja Tiina Janhunen.

Hallituksen maanantaina linjaaman koronarajoitusten purkuaikataulun myötä selkeytyi myös Hummeri Häppeninin kanssa samaan aikaan järjestettäväksi aiotun Ramopiknikin kohtalo. Rentohenkisen tapahtuman järjestelyissä mukana oleva Saku Niilo-Rämä kertoi sen olleen viimeinen niitti.
– Minun kantani on, ettei tapahtumaa järjestetä, sanoo Niilo-Rämä.


Ensimmäinen äitienpäivä

Ennin ilmoittaessa tulostaan, Kati Wiljanen ei ollut uskoa asiaa todeksi. – Nyt tämä pieni ihminen täyttää päivän ja pitää vanhempansa valppaina, iloitsee Kati.

Kati Wiljaselle tuleva sunnuntai on erityinen juhlapäivä.

Kun Kati ja Bruce Wiljanen vuonna 2019 kertoivat läheisilleen, että heille on tulossa vauva, tunnelmat olivat monenkirjavat.
– Tuntui kuin kaikki olisivat pidätelleet henkeään, että mitenkähän tässä oikein käy, kertoo Kati.
Taustalla oli pitkäaikainen toive lapsensaannista, keskenmeno ja vuosien hedelmöityshoidot, jotka eivät kuitenkaan olleet tuottaneet tulosta. Pariskunta päätti luovuttaa.

Tulevana sunnuntaina Kati viettää ensimmäistä äitienpäiväänsä onnellisuutta ja kiitollisuutta täynnä.
– Äitiys ei ole minulle itsestään selvyys ja siksi tunnen siitä suurta kiitollisuutta. Se tarkoittaa myös suvun jatkumista ja oman perinnön jättämistä maailmaan.