Uutiset

Alla näytteitä uutisistamme. Haluatko lukea enemmän siitä mitä Haukivuorella tapahtuu?
Tilaa Haukivuoren Seutu tästä.


Leijonien biisillä on juuria Haukivuorelle

Voimaa-biisin videota kuvataan. Kuva: Music-Bros

Voimaa on Suomen jääkiekkomaajoukkueen tsemppikappale.

Metalli- ja bilemusiikkityylejä yhdistelevä Voimaa on uusi Suomen leijonien eli jääkiekkomaajoukkueen tunnuskappale. Siitä on tehty myös englanninkielinen versio Power. Kappaleen esittäjä on imatralainen Osmo’s Cosmos.
– Biisin tekeminen oli hieno, omanlaisensa projekti. Vaikka Voimaa tehtiin Suomi-paita päällä, sen suunniteltiin sopivan keikkamateriaaliksikin, kertoo haukivuorelaissyntyinen laulaja Ilkka Koukonen.
Koukonen jakaa lauluvastuuta bändissä Richard ”Tipe” Johnsonin kanssa, joka on tällä hetkellä Apocalyptican kiertuesolistina. Leijonien tunnuskappaleen molemmassa versiossa laulavat sekä Koukonen että Johnson.

Ilkka Koukosella on edelleen vahva side Haukivuoreen.
– Olen ylpeä haukivuorelaisuudestani. Kylällä on aina tilaa sydämessäni. Haukivuori on hyvä paikka.
Ilkassa itsessäänkin on yhtyekaveri Pete Kiisselin mukaan todistettavasti hyvää materiaalia, sillä hän lainasi erääseen 2000-luvun Hummeripoikarokkiin keikkavarusteitaan. Varusteet menivät – kuinka ollakaan – Osmo’s Cosmoksen silloisen kokoonpanon käyttöön.

Virpi Kontinen


Kantalan siltaan halutaan lisää alituskorkeutta

Kantalan alikulkusillassa on 4,3 metrin korkeusrajoitusmerkit.

Konekuljetukset ovat yli 4,5-metrisiä, mutta suurta syvennystä ei vielä ole suunnitteilla.

Haukivuoren pohjoispuolella sijaitsevan Tirkkosen tasoristeyksen poistamisprosessi on etenemässä toukokuussa. Väylävirasto toimittaa lähiaikoina Traficomille hyväksymisesityksen poistosta. Tirkkosen tasoristeys sijaitsee vanhalla Pieksämäen tiellä, nykyisen tien 72 ja Kantalan välisellä soratieosuudella. Reittiä ovat käyttäneet myös sellaiset ajoneuvoyhdistelmät, jotka eivät mahdu Kantalan matalasta alikulkusillasta.
Etelä-Savon Koneyrittäjät ry onkin huolissaan näiden kuljetusten puolesta, sillä korkeille kuljetuksille tasoristeyksen sulkeminen merkitsee jopa kymmenien kilometrien ylimääräistä matkaa.
Tällaisia ovat esimerkiksi metsäkoneiden lavettikuljetukset, joissa kuljetuskorkeudet liikkuvat puheenjohtaja Tomi Reinikaisen mukaan 4,7 ja 4,9 metrin välillä.
Koneyrittäjät vaativatkin, että Kantalan alikulkukorkeutta on kasvatettava. Asiaa on tarkoitus tarkastella Tirkkosen tasoristeyksen poiston yhteydessä, mutta mikäli alituskorkeutta lisätään vain normaaliin noin 4,5 metriin, se ei konekuljetuksia auta.
– Kaavaillulla 4,5 metrin korkeudella Kantalan sillasta ei mennä. Toivommekin alituskorkeuden suurentamista viiteen metriin. Silloin kaikki raskas liikenne pääsisi siitä, erikoisemmatkin kuljetukset, Reinikainen sanoo.

Väyläviraston Aki Hämäläisen mukaan Kantalan sillan alituskorkeus vahvistuu siinä vaiheessa, kun Tirkkosen tasoristeys poistetaan.
– Kun prosessi lähtee etenemään, varmistetaan, että lainmukainen alikulkukorkeus täyttyy.
Tällä hetkellä Kantalan silta on normaalia matalampi, 4,3 metriä. Tieverkolla lähtökohtana on, että normaalista sillasta mahtuu kuljetus, joka on korkeintaan 4,4-metriä korkea. 4,4 metriä on myös normaalin ajoneuvon maksimikorkeus.
Hämäläinen muistuttaa, että tasoristeyksenkään kautta ei ole sallittua ajaa yli 4,5 metrin kuljetuksia, ja asia kerrotaan liikennemerkeissä.
Rajoitus johtuu sähköradan ajolangasta, jossa on 25 000 voltin jännite. Kyse ei ole siitä, osuuko kuljetus lankaan, sillä hengenvaarallinen virta voi hypätä ajolangasta sähköä johtavaan kohteeseen ilman kontaktiakin, jopa yli metrin päästä.
– Jos 4,5 metrin korkeus halutaan ylittää, on radalle tilattava jännitekatko, Hämäläinen huomauttaa.

Petri P. Pentikäinen


Laskavo prosymo – tervetuloa!

Kymmeniä ukrainalaisia tuli tapaamaan haukivuorelaisia seurakuntatalolle. Aira Kaun kannusti mukaan rukoustanssiryhmään.

Ukrainalaisille pidetty tervetulotilaisuus keräsi hyvin väkeä.

– Kohta meillä on myös yhteinen kieli, innostui Olka Mustalampi kertoessaan, että Haukivuoren seudulle tulleet ukrainalaiset voivat opiskella suomea tiistaisin ja torstaisin.
Ukrainalaisille ja haukivuorelaisille järjestettiin tiistaina seurakuntatalolla tutustumistilaisuus, jonka osanottajamäärä yllätti järjestäjät täysin. Paikalla oli ehkä 80 henkeä, mikä oli paljon enemmän kuin odotettiin.
Venäjänkielisellä tulkkauksella pärjättiin hyvin, ja paikalle tulleet kymmenet ukrainalaiset saivat hyödyllisen tietopaketin siitä, mitä kaikkea Haukivuorella on tarjolla.

Vuorovaikutusta parantamaan on Haukivuoren ukrainalaisille perustettu WhatsApp-ryhmä, johon voi ilmoittautua Olka Mustalammelle tai Elina Vauhkoselle.
Tilaisuudessa esiteltiin perheille tarjolla olevia kerhoja, ja lisäksi kerrottiin liikuntavuoroista. Kesällä on tarkoitus aloittaa myös jalkapallovuoro.

Petri P. Pentikäinen


Mikkeli kysyy, mitä kohennuksia asuinalueille halutaan

Haukivuorella on valittavana mm. parkour-välineitä yhtenäiskoululle ja penkkejä Keskustien varteen.

Asukkailla on perjantaihin 29.4. asti mahdollisuus äänestää viittä toteutettavaa parannusta noin kolmenkymmenen pieninvestoinnin joukosta.

Yksittäisen investoinnin arvo vaihtelee 5000 eurosta 30 000 euroon. Osallistava budjetointi on pilotti, johon on varattu 200 000 euroa.
Valinnoista päättää kaupunkikehityslautakunta toukokuussa, ja se ottaa päätöksissään huomioon kyselyn tulokset.
Listalla on kohteita erilaisten ihmisten tarpeisiin. Valittavana on infotauluja, kuntolaitteita, polttopuuautomaatti, uimalaituri, jouluvaloja, penkkejä ja skeittiramppeja.

Haukivuorelta valittavana on parkour-välineiden investointi Haukivuoren yhtenäiskoululle, levähdyspenkit Keskustien tuntumaan sekä Haukivuoren historiallinen infotaulu satamaan. Investoinneille on määritelty nimellishinnat. Koulun hanke maksaisi 15 000 euroa ja muut 5 000 euroa kappale.

Kysely

Osallistua voi 29.4. saakka.


Osuuspankin keskittyminen ei pysähtynyt

Asiakas nosti pankkiautomaatista rahaa 31.3.2022 kello 16, joka oli pankkikonttorin virallinen viimeinen sulkemisaika. Toimintaa oli ajettu alas jo sitä ennen, ja valomainokset oli poistettu edellispäivänä.

Haukivuoren konttorin toiminta päättyi 31.3.2022.

Etelä-Savoon syntyi vuonna 2018 iso Suur-Savon Osuuspankki, kun aiemmin itsenäisinä toimineet paikalliset osuuspankit päättivät yhdistymisestä.
Ratkaisu tehtiin maaliskuussa 2017, ja silloin Haukivuoren Seutu haastatteli Haukivuoren Osuuspankin pankinjohtaja Seppo Laurilaa. Hän lupasi, että siitä ei tarvitse olla huolissaan, että pankkikonttori häviäisi katukuvasta.
– Emme olisi tehneet järjestelysopimusta, jos siinä olisi puhuttu konttorin lakkauttamisesta. Liittyminen isompaan alueelliseen pankkiin vahvistaa tulevaisuudessa meidän palvelukykyä ja helpottaa henkilökunnan sijaistamista, Laurila sanoi 16.3.2017 ilmestyneessä lehdessä.
Toisin kuitenkin kävi, ja kaikki maakuntapankkiin yhdistyneiden maalaispankkien konttorit lopetettiin maaliskuussa 2022.
Viikko sen jälkeen, viime perjantaina Osuuspankilla oli taas kerrottavaa. Etelä-Savokin on liian pieni toimialue, ja ensi vuonna yhdistyy mukaan myös Pohjois-Savon Osuuspankki. Sen jälkeen nimistä lähtee ”Suur” sekä ”Pohjois”, ja koossa on Savon Osuuspankki.
Voi olla, että joskus lähtee vielä Savokin, sillä tulevaisuudessa mukaan saattaa tulla myös Pohjois-Karjalan Osuuspankki. Siinä vaiheessa toimialueena olisi jo liki koko Itä-Suomi.

Petri P.  Pentikäinen


Veteen upotettu puu puhdistaa

Hauki-hallissa järjestettyyn Kyyvesifoorumiin kuului myös paneelikeskustelu. Koko tapahtuma jaettiin verkossa, ja tallenne on katsottavissa Kyyveden osakaskunnan Facebook-sivulla.

Uppopuun mahdollisuudet kiinnostivat Kyyvesifoorumin yleisöä.

Ojiin ja laskeutusaltaisiin on viime vuosina rakennettu pienpuuaineksesta rankakasetteja, ja tutkimustulokset ovat erittäin rohkaisevia. Suomen ympäristökeskus Syken johtava tutkija Kari-Matti Vuori esitteli niitä Hauki-hallissa 2.4. järjestetyssä Kyyvesifoorumissa.
Järviin on hallitusti laskettu myös joulukuusista tehtyjä nippuja. Kun niitä on nostettu tutkimusta varten ylös, ne ovat olleet paksun liman peitossa. Se on osoittanut, että menetelmä toimi.
– Limalta tuntuva aines on kemialliselta koostumukseltaan pääosin sokereita, ja se on äärimmäisen ravintorikas, Vuori sanoi.

Ideana on, että lähelle vedenpintaa asetettavassa puuaineksessa käynnistyy auringonvalon vaikutuksesta vesistön tilaa parantava hyödyllinen prosessi. Eliöyhteisö siirtää hiiltä ja ravinteita ravintoketjussa eteenpäin, ja niitä myös poistuu vedestä hyönteisten kautta.’

Vesistöjen ruskenemiskehitys on Vuoren mukaan jatkunut jo parikymmentä vuotta. Jälleenrakennuksen aikana metsätalous kasvoi, ja koko maa ojitettiin. Suomessa on jo 1,5 miljoonaa kilometriä kuivatusuomastoa. Nyt 1960-luvulla ojitetut suometsät ovat päätehakkuuvaiheessa, ja lämpimät talvet ja rankkasateet huuhtovat ravinteita vesistöön entistä tehokkaammin.

Petri P. Pentikäinen


Tiloilla on nyt tiukkaa

Hiirenmaan tilalla joudutaan miettimään taloutta entistäkin tarkemmin, Minna Kekkonen kertoo. Osakas Tero Kekkonen käy myös tilan ulkopuolella töissä.

Maataloutta kurittavat viime kauden huono sato, energian hinnan nousu ja Ukrainan sota.

Haukivuoren tiloilla maatalouden tilannetta seurataan vakavina. Kustannukset nousevat voimakkaasti, mutta tuottajahinnat eivät seuraa perässä. Tuotanto vielä jatkuu, mutta tulevaisuus on sumun peitossa.
Hiirenmaan tilalla Moilalassa ehdittiin ostaa lannoitteet ennen kuin ne kallistuivat. Nyt hinta olisi kolminkertainen. Tilalla on jouduttu katsomaan tarkkaan, miten eläinten säilörehu turvataan.
– Apulannan hinnat ovat jäätävät tällä hetkellä. Tuottajien pitää jo laskea, saako niihin laitettua rahaa koskaan takaisin, Minna Kekkonen sanoo.

Petri P. Pentikäinen

Oikaisu: Painetussa lehdessä Minnan sukunimi oli virheellisesti Juutila.


Kyyvedestä halutaan huolehtia

Kyyvesifoorumissa Veijo Hämäläinen herättelee asukkaita huolehtimaan merkittävästä vesistöomaisuudestaan.

Kyyvesifoorumi innostaa kaikkia vesistön suojeluun.

Historian ensimmäinen Kyyvesifoorumi pidetään toinen huhtikuuta Hauki-Hallilla. Foorumiin kutsutaan kaikkia Kyyveden valuma-alueen maan- ja kiinteistönomistajia, mökkiläisiä ja yhdyskuntia sekä muita vesistöjen ylläpitämisestä kiinnostuneita.
Kyyvedellä on Kymijoen vesistössä toiseksi eniten metsä- ja suo-ojista kulkeutuvaa humusta. Kyyveden osakaskunnan hoitokunnan puheenjohtajan Veijo Hämäläisen mukaan ilmastotoimissa vesienhoito on jäänyt sivurooliin.
– Nykyään hoitokalastamme vähempiarvoista kalaa, mikä on vain oireen poistoa.
Ihmisiä herätellään pohtimaan vesistöjen hoitoa entistä laajemmin. Hämäläisen mukaan tietoa siitä, mitä vesistöissä pitäisi tehdä, ei tosiaankaan puutu. Toteutusasteelle hyvät ohjeet ovat kuitenkin jalostuneet heikosti.

VIRPI KONTINEN


Haukivuorelaiset ottivat ukrainalaispakolaisia avosylin vastaan

Ludmila tyttärineen toivoo rauhan palaavan ja pysyvän kaikissa maissa.

Ludmila ja muut turvaan päässeet ovat kiitollisia saamastaan avusta.

Keittiön pöydän ääressä istuu osin huojentunut mutta edelleen väsynyt ukrainalainen Ludmila. Naisen sylissä temmeltää vajaan kolmen vuoden ikäinen tytär. Ikkunasalusiineja kotimaassaan markkinoinut Ludmila on Suomessa ensimmäistä kertaa, yllättäen alkanutta sotaa paossa.
– Helmikuun 23. ja 24. päivän välisenä aamuyönä kuulin matalalla lentävien helikoptereiden ääntä ja huutoa. Mieheni ei piitannut siitä. Pian sen jälkeen, kun hän aamuvarhaisella lähti kotoa työhönsä lähikaupunkiin, hän palasikin takaisin kotiin, Ludmila muistelee.
Kun liikekannallepanon velvoittama mies kertoi vaimolleen sodan alkaneen, tämä ei voinut uskoa tapahtunutta todeksi. Vahvistus sodasta saavutti Ludmilan hänen äitinsä näkemän televisiouutisen kautta.

VIRPI KONTINEN


Seniorit vauhtiin Hauki-Hallissa

Anja Friari veti lokakuussa jumppaa seniorimessuilla Hauki-Hallissa. KUVA: PETRI P. PENTIKÄINEN

Uudet vuorot liikuttavat ikäihmisiä.

Mikkeli aloittaa myös Hauki-Hallissa senioriliikuntavuorot. Tarkoituksena on tarjota senioreille matalan kynnyksen kohtaamistilaisuuksia, liikunnanohjaaja Heidi Repo Mikkelin kaupungin liikuntapalveluista kertoo.
– Liikuntaa sovelletaan kävijöiden kunnon ja toiveiden mukaan. Tarjolla voi olla kävelyä, voimistelua, tasapainoilua, kuntojumppaa ja yhdessä tekemistä.


Ukrainan kriisi vaarantaa kausityöt

Sadonkorjuuta Vihannesyhtymä 3T:n pellolla. Haukivuorelaiset tuottajat käyttävät paljon ukrainalaisia ja venäläisiä poimijoita. Arkistokuva.

Haukivuorelaisista tuottajista tilanne on surullinen ja epävarma.

Haukivuorelaiset maata­loustuottajat ovat työllistäneet edellisvuosina monia ukrainalaisia. Tiloilla tiedetään, että ainakaan alle 60-vuotiaita ukrainalaismiehiä ei päästetä nyt valtionsa rajojen yli haukivuorelaistuottajien pelloille.
Epävarmaa on naistenkin pääsy Suomeen, Itärannan tilan Merja Uusi-Salava-Gråsten ja Kalliolan luomun Elina Vauhkonen arvioivat.
Tilanne luo tuottajiin surua ja epävarmuutta.


Penkkojen madallus alkoi viimein

Haukivuoren kohdalla madallettiin tien 72 valleja. Madallus jäi kevättalveen, koska auraamista on ollut niin paljon.

Suuri lumen määrä on sitonut kaluston aurauksiin.

Kuluva talvi on ollut jo useita vuosikymmeniä alalla olleelle projektipäällikkö Keijo Turkille yksi lumisimmista. Turkki vastaa Pohjois-Savon Ely-keskuksen teettämistä yleisen tieverkon hoitotöistä.
– Liukkaudentorjuntaa ja suolausta on ollut vähemmän, mutta aurausta on ollut ihan mahdottomasti, Turkki sanoo.
Se on näkynyt lumivallien korkeuden kasvuna. Tiellä 72 madalluksia on tehty vasta helmi–maaliskuun vaihteessa.
– Yleensä penkkojen madaltajat ovat samoja kavereita, jotka tekevät aurauksia. Kun on alettu madaltamaan penkkoja, on tullut taas uutta lunta, ja on pitänyt lähteä auraamaan.