Uutiset

Alla näytteitä uutisistamme. Haluatko lukea enemmän siitä mitä Haukivuorella tapahtuu?
Tilaa Haukivuoren Seutu tästä.


Tapahtumakesä on kiikun kaakun

Alkulämmittelyä vuoden 2019 Suolentiksen MM-kisoista. Kuva: HaSen arkisto

Koronaviruksen ja rokotuksien kilpajuoksu aiheuttaa harmaita hiuksia
tapahtumajärjestäjille. Hummeri Häppenin siirtyy, mutta Suolentis pelataan, jos pandemiatilanne sen sallii.

Heinäkuun alkuun kaavailtu Hummeri Häppenin laittoi kuluvan vuoden osalta pillit pussiin. Taustatyötä tehtiin tapahtuman takana olevan Iivents Oy:n mukaan uskoen tulevaan, mutta lopullista päätöstä tapahtuman järjestämisestä ei voinut enää siirtää. Jo viime keväänä kesäksi
aiotun tapahtuman eteen tehtiin mittavasti töitä. Toista kertaa hutia ei haluta kuitenkaan lyödä.


Loukuta kissa mahdollisimman pian

– Hirvensalmelta Mesylle jokin aika sitten päätynyt ”Justus”, oikealta nimeltään Pekka, pääsi viime viikolla takaisin omaan kotiin. Omistajat tunnistivat sen paikallislehdessä olleesta valokuvasta, iloitsee Mikkelin Eläinsuojeluyhdistyksen vastaava eläintenhoitaja Marjo Laatikainen. Kuva: Mesy

Talvipakkasilla lemmikin korvat ja raajat paleltuvat nopeasti.

Viimeistään talvipakkanen tuo eksyneet ja heitteille jätetyt lemmikit asumusten lähettyville hakemaan lämpöä ja ravintoa. Toisinaan eläin on niin arka, ettei annan ihmisen tulla lähelle. Silloin on syytä kääntyä eläinsuojeluyhdistyksen puoleen, josta saa neuvoja sekä loukkuja eläimen pelastamista varten.
– Jos esimerkiksi kissa pyörii useampana päivänä nurkilla etkä tiedä, kenen lemmikistä on kyse, kannattaa olla yhteydessä meihin, sanoo Mikkelin
eläinsuojeluyhdistys ry:n, Mesyn, vastaava eläintenhoitaja Marjo Laatikainen.


Harjun Maatalous Oy palkittiin

Yrittäjä Kalle Mattila on ylpeä karjastaan, eikä syyttä, sillä Harjun Maatalous Oy kasvattaa erinomaisia lihahiehoja.

”Tuottajahinnan korotus olisi kuitenkin se paras palkinto.”

 

Atria palkitsi parhaita tuottajiaan helmikuun alussa pidetyssä Liha-akatemiassa. Yksi palkituista on Kalle Mattilan ja Jukka Kohvakan omistama Harjun Maatalous Oy. Tila palkittiin Erinomaisena lihahiehojen kasvattajana.
– Palkinto oli positiivinen yllätys. Se ei kerro vain tuotteen, vaan myös tilan toiminnan laadusta eli täällä eläimet kasvavat ja voivat hyvin, lihantuotannosta vastaava Kalle Mattila sanoo.


Hyvää Runebergin päivää!

Johan Ludvig Runebergin (1804 – 1877) päivää vietetään tänään 5.2. Häntä pidetään Suomen kansallisrunoilijana.

Runoilija J.L. Runebergin päivä on vakiintunut liputuspäivä, jonka viettoon kuuluvat Runebergin tortut. Makean suupalan reseptin uskotaan olevan Runebergin vaimo-Fredrikan kehittämä.

Runeberg syntyi Pietarsaaressa ruotsinkieliseen perheeseen. Hänen vanhempansa olivat merikapteeni Lorens Ulrik Runeberg ja Anna Maria Malm.

Runeberg kirjoittautui Turun akatemiaan lokakuussa 1822. Samaan aikaan opintonsa akatemiassa aloittivat myös Elias Lönnrot ja Johan Vilhelm Snellman. Pääaineenaan Runeberg opiskeli kreikkaa.
Häntä painoi huoli taloudellisesta pärjäämisestä. Hän sai kuitenkin töitä kotiopettajana Saarijärvellä ja Ruovedellä ja pystyi näin ollen turvaamaan toimeentulonsa.
Vuonna 1827 Runebergista tuli filosofian maisteri.

Vuonna 1830 Runeberg julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa ”Dikter” eli Runoja. Hän julkaisi teoksen, kuten muutkin, äidinkielellään eli ruotsiksi.
Runeberg sai vaimonsa kanssa kahdeksan lasta, joista kuusi jäi eloon.
Hän osallistui aktiivisesti Lauantaiseuran toimintaan, jossa yliopistomiehet keskustelivat muun muassa politiikasta, taiteesta ja filosofiasta. Muita jäseniä olivat muun muassa edellä mainitut Lönnrot ja Snellman. Lauantaiseura kokoontui usein Runebergin kotona.

Runeberg muutti Helsingistä Porvooseen 1837, jossa hän toimi lukion kieltenopettajana ja myöhemmin rehtorina. Kaksi vuotta myöhemmin keisari myönsi hänelle elinikäisen vuotuisen eläkkeen ja hän sai Ruotsin akatemian suuren kultamitalin. Hänelle myönnettiin myös muita pohjoismaalaisten ja venäläisten ritarikuntien merkkejä.

Runebergin päivää vietettiin ensimmäisen kerran 5.2.1854 Pietarsaaressa runoilijan täyttäessä 50 vuotta. Runeberg halvaantui ollessaan metsästysretkellä 1863, jonka seurauksena hän eli täysin liikuntakyvyttömänä yli 13 vuotta. Johan Ludvig Runeberg menehtyi 6.5.1877.

Lähteet: runeberg.net, yle.fi; J.L. Runebergin päivä 5.2., kuva: Edelfelt, Berta: Vanhan päiväkirjan lehtiä 


HaKi avasi ja palkitsi

Hymyssä suin. Kilpahiihdon ei tarvitse olla ryppyotsaista touhua, sen todisti Rantokankaalla 24 innokasta hiihtäjää taustajoukkoineen.

Korona ei estä ulkoilmakilpailuja, kun turvavälit ovat kunnossa ja maskit
päässä.

Haukivuoren Kisailijat avasi kuluvan vuoden kilpailukauden lapsille ja nuorille suunnatun Hiihto-Cupin merkeissä Rantokankaalla.
Samalla seura palkitsi viime vuoden menestyneimpiä urheilijoitaan ja jakoi viimetalviset, koronan vuoksi kahden osakilpailun mittaiseksi jääneen hiihto-cupin, palkinnot.


Kyytirinki mahdollistaa harrastamisen

Jukuri U9-juniorit Samu, Roope, Elias ja Jerry kertovat, ettei matka tunnu missään ja harjoituksiin on aina kiva lähteä. – Aikuisten kanssa on sovittu, ettei matkalla räplätä kännyköitä. Siinä tulee juteltua sitten kaikenlaista ja matka menee nopeasti, pojat kertovat.

Useammat perheet ovat riippuvaisia kimppakyydeistä, jotta lapset pääsevät harrastusten pariin Mikkeliin.

Monella perheellä lasten harrastukset tuottavat ylimääräistä suunnittelutyötä, sillä julkisen liikenteen aikataulut eivät osu yksiin harrastusten kanssa.
Jääkiekkoharrastajien varustekassit ovat myös sitä kokoluokkaa, että ne vievät joskus pelaajista voiton. Niinpä Haukivuorelta Mikkeliin matkaaville aikataulutus ja kyytijärjestelyt ovat arkipäivää.


Maito voi sopia maitoallergikollekin

– Jukuri on yksi A2-maitoa lypsävistä lehmistä, kertoo Jaana Nikulainen.

Voisiko A2-maidosta olla apu maitoproteiiniallergiaan?

Näin ainakin uskovat Mäntylän tilaa isännöivät Nikulaiset. Kun perhe sai tietoa A2-maidosta ja sen mahdollisesta soveltuvuudesta maitoallergikoille, he kiinnostuivat asiasta ja päättivät selvittää, josko omassa maitokarjassa löytyisi kyseistä geeniä kantavia eläimiä.


Aluejohtokunta panostaa matkailuvetovoimaan

Keskeisimpiä toimenpiteitä linjattiin vuodelle 2021.

Haukivuoren aluejohtokunta linjasi vuoden viimeisessä kokouksessaan keskeisimpiä toimenpiteitä alkaneelle vuodelle.
Osa niistä käynnistettiin jo viime vuoden puolella, kuten jo vuoden verran valmisteltu asemakaavatyö, johon liittyy myös ikä- ja muistiystävällisen taajaman kehittäminen eri yhteistyö ja paikallisasukastahojen kanssa.


Nyt pääsee hiihtämään!

Kalle Kaukoranta toi mummonsa Raunin testaamaan latuja. – Neljä kilometriä on nyt takana, mutta vielä mennään, kun meillä on aikaakin riittävästi, kertoi Kalle.

Luistelukaukalo odottelee vielä kunnon pakkasia.

Talvi, lumi ja pakkaskelit tulevat vuosi vuodelta myöhemmin. Haukivuoren jääkiekkokaukaloa aloitettiin jäädyttämään joulukuun puolivälissä, mutta sääolosuhteet eivät olleet suosiollisia. Moni lomalainen jäi paitsi luistelun riemuista.


Hyvinvointiasema muuttaa Kotikartanoon helmikuun alussa

– Innolla odotamme pääsyä uusiin tiloihin, vaikka neliömäärät pienenevätkin, sanoo lähihoitaja Tarja Kohvakka.

Lääkäripula vaivaa yhä, uusi hyvinvointiasema palvelee ennen muuta kiireettömiä tapauksia.

Haukivuoren hyvinvointiaseman muutto Kotikartanon yhteyteen, Kankaalantielle, tapahtuu kuluvan kuun kahden viimeisen viikon aikana.
Lähihoitaja Tarja Kohvakka kertoi maanantaina hyvinvointiasemaksi muutettujen tilojen toimineen aikaisemmin Palvelukeskuksen pyykkitupana ja varastotiloina.


”Liikenneyhteydet paremmiksi!”

Aino Kortelaisellla on parannusehdotuksia, jotka palvelevat haukivuorelaisia nuoria.

Nuorisovaltuustossa voi vaikuttaa nuorten asioihin ja sehän vastavalitulle Aino Kortelaiselle sopii.

Haukivuoren Yhtenäiskoulun 7.-luokan oppilas Aino Kortelainen valittiin Mikkelin nuorisovaltuustoon (Nuva) kaudelle 2021–2022. Ääniä Aino keräsi hienot 28 kappaletta. Nuori nainen on syystäkin iloinen valinnastaan.
– Minulla ei ollut etukäteen mitään tietoa koko nuorisovaltuustosta, mitä se tekee, eikä ylipäätään vaaleista.
– Opettaja kertoi minulle Nuvasta ja vinkkasi myös vaaleista. Päätin saman tien lähteä ehdokkaaksi, Aino kertoo.


Kotiseutuyhdistys on muutakin kuin museo

Marja-Leena Kautto, Pirjo Kallio ja Kari Rämö olivat siivoustalkoissa kotiseutumuseon päärakennuksen yläkerrassa viikko sitten lauantaina. Kuva: Tarja Vahvaselkä

”Kotipaikkakunnan historiaa tulisi opettaa jo koulunpenkillä.”

Haukivuoren kotiseutumuseolla kokoonnuttiin perinteiseen tapaan pari viikkoa sitten siivouksen merkeissä. Museota ylläpitävällä yhdistyksellä on meneillään tällä hetkellä pelastussuunnitelman teko.
– Sellainen on puuttunut kokonaan. Puutteita on myös muissa virallisissa papereissa, joten nämä kaikki asiat on saatava nyt kuntoon, Haukivuoren Kotiseutuyhdistys ry:n puheenjohtaja Kari Rämö kertoo.