Uutiset

Alla näytteitä uutisistamme. Haluatko lukea enemmän siitä mitä Haukivuorella tapahtuu?
Tilaa Haukivuoren Seutu tästä.


Entiseen nuorisotaloon tulossa huutokauppasali

Hotelli Savonsolmuun maalanneen Olavi Vepsäläisen (1927–1993) Perunannosto on Timo Kuusiston valikoimissa.

Laulaen ja tavaraa kaupaten uransa tehnyt Timo Kuusisto on innostunut Haukivuoresta.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Haukivuoren entisellä nuorisotalolla on ollut jo jonkin aikaa elämää. Siellä puuhastelee nyt musiikin parissa uransa tehnyt lahtelainen Timo Kuusisto vaimoineen, ja tositarkoituksella.
Isokokoinen rakennus on muuntautunut Kuusiston vanhan tavaran yrittämisen yhdeksi tukikohdaksi. Tällä hetkellä tiloissa on varastoituna jos jonkinlaista aarretta ja vähemmän aarretta. Tauluja ja tuoleja, ja ullakolla sata toimivaa eri automerkkien laturia.
Yksi Kuusiston elämässä mukana seurannut tavaralaji ovat matot. Niitä hän alkoi hankkia jo 1980-luvulla kierrellessään Keski-Eurooppaa.
– Jäin paikkakunnalle ja ostin maton. Voi sanoa, että se mikä laulaen tuli, se mattoihin meni.
Mattoja on satoja, ja osa niistä on tuotu Haukivuorelle.

Kuusisto on tullut tunnetuksi oopperalaulajana. Hän opiskeli Sibelius-akatemiassa ja kiinnitettiin 1988 Zürichin oopperaan. Sen jälkeen tulivat tutuiksi lukuisat Keski- ja Etelä-Euroopan konserttipalatsit.
Matkan varrella on karttunut seitsemän kielen taito ja monenlaisia opintoja.
– Olen lahjakas hullu, Kuusisto määrittelee itse.

Nuorisotalon Kuusisto osti vähän sattumalta. Hän sanoo lähteneensä huutokauppaan lähinnä kokeilemaan, mutta käteen jäi voittava huuto. Vaimolle hän uskalsi kertoa siitä vasta kahden viikon päästä.
– En edes tiennyt, mikä on Haukivuori. Mutta nyt tiedän, että tämä on mainio paikka, jossa rakennuksilla on edullinen hintataso. En olisi uskonut, että Suomesta voi saada näin hienon rakennuksen tähän hintaan.
Kuntoilua harrastavalle Kuusistolle on myös luksusta, että näköetäisyydellä on Hauki-hallin kuntosali, jossa kuukausi maksaa seitsemän kymppiä. Dieettiruuat hän hakee iltaisin 60 prosentin alennuksella osuuskaupasta.
– Kahdessa viikossa on lähtenyt viisi kiloa.

Kuusisto on keskustellut Wanhan Osulan kanssa ajatuksesta perustaa kaupan tiloihin vanhan tavaran osasto.
Muitakin suunnitelmia on. Lähitulevaisuudessa nuorisotaloon on tarkoitus avata hybridihuutokauppa, johon voi osallistua istumalla Haukivuorella salissa tai sitten missä tahansa maailmalla. Tarkoitus on pitää provisiot kohtuullisina ja selkeinä.


Parturi-kampaamo Letti varhaiskeski-ikään

Laitettaviksi jonottaneet asiakkaat edustivat Letin vaihtuvia asiakassukupolvia.

Haukivuoren ainoalla alan yrittäjällä ei ole pulaa asiakkaista.

VIRPI KONTINEN

Parturi-kampaamo Letin yrittäjä Jaana Oittinen oli tempauspäivänään viime keskiviikkona myönteisissä tunnelmissa, kun kasvomaskin sai kahden rankan vuoden jälkeen laittaa syrjään. Hän leikkasi kävijöiden hiuksia nonstoppina 20 euron tarjoushintaan, josta osa päätyi ukrainalaisten tukemiseen.
– Halusin piristää asiakkaita liikkeeni 35-vuotisjuhlaviikolla. He ovat aivan ihania, hän kertoi samalla, kun kampaamotuoliin istahti innokas laitettava kerrallaan.
Saman viikon perjantaina vuorossa puolestaan oli Letin juhlakahvittelu.

Keskiviikkona vuoroaan Oittisen taitaviin käsiin odotelleet asiakkaat eivät malttaneet olla toteamatta, että Letissä kyllä riittää niin töitä kuin asiakkaita.
– Tämä on aina ollut Haukivuoren paras parturi-kampaamo, enkä ole muualla edes käynytkään, kehaisi yksi heistä.
Oittisen mukaan tänä keväänä on tilattu tasaisesti kaikenlaisia hiustenlaittoja: leikkauksia, värjäyksiä ja permanentteja.
Jotta työsarka on taattu, parturi-kampaajan on kouluttauduttava jatkuvasti. Hieman jännitystä Oittisen elämään tuo myös se, että hän on vuokralla niin sanotussa Osuuspankin talossa. Talo on nyt myynnissä, ja liiketilan kohtalo siten osin auki.


Savon radalle uusi pysähdyspaikka: vaikutus aikatauluun onkin vain 0-2 minuuttia

Uusien pysähdysten vaikutus aikatauluun on 0 ja 2 minuuttia.

Haukivuorella VR väitti, että matka-aika pitenee 10–30 minuuttia.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Savon radalle palautetaan tänä kesänä aiemmin lopetettu liikennepaikka, kun VR aloittaa pysähdykset uudelleen Hillosensalmen asemalla Mäntyharjun ja Kouvolan välillä. Pysähdyksiä on toivottu pitkään, koska alueella on Repoveden kansallispuisto. Hillosensalmella pysähtyy kesäkauden ajan yksi juna suuntaansa.

Uudet pysähdykset asettavat VR:n aikaisemmat lausunnot pysähdysten aikatauluvaikutuksista erikoiseen valoon.
Aikataulut ovat jo katsottavissa VR:n verkkokaupassa, ja niiden mukaan Kouvolasta kello 9.50 lähtevän IC 63:n lähtöaika aikaistuu kahdella (2) minuutilla Hillosensalmen pysähdyksen myötä.
Illalla pysähtyvän IC 68:n aikataulu ei muutu ylimääräisestä pysähdyksestä lainkaan, eli vaikutus on nolla (0) minuuttia.

Kun junien pysähdykset Haukivuorella lopetettiin elokuussa 2014, VR kertoi lopetuksen laajoista aikatauluhyödyistä.
VR:n mukaan ”lakkautuksen ansiosta, yhdessä muiden aikataulujärjestelyjen kanssa, pystytään nopeuttamaan esimerkiksi Helsingin ja Kuopion välisiä InterCity-junayhteyksiä keskimäärin noin 10-15 minuuttia, parhaimmillaan jopa 30 minuuttia”.
Tätä väitettä ihmeteltiin jo tuolloin, sillä nykyaikaisen, nopeasti kiihtyvän junan pysähdyksen aikatauluvaikutus on todellisuudessa korkeintaan 2–3 minuuttia.
VR toisti väitettään myös 2018 pidetyssä yleisötilaisuudessa. Siellä se esitteli erikoista aikataulukaaviota, jossa Haukivuorella pysähtynyt juna jäi jo Otavassa odottamaan Mäntyharjulta tulevaa junaa, ja näin Haukivuorella pysähtymisen väitettiin aiheuttavan liki puolen tunnin viivästyksen.


Kesälehti: Luonto on hieno ja maksuton nähtävyys

Kivetkin pellolla voivat olla kyltin arvoinen nähtävyys. Opaste Saksalanharjulla.

Hyviä matkakohteita löytyy Haukivuorella ihan läheltä, ja mikä parasta, ne ovat ilmaisia.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Kotimaanmatkailu ja luontomatkailu ovat suosiossa tänäkin kesänä. Kulkutaudin aika opetti suomalaiset menemään luontoon, ja nyt hintojen nousu kannustaa etsimään edullista nähtävää. Sitä löytyy paljon myös Haukivuorelta, kun vain katsoo tarpeeksi lähelle.
Välttämättä ei tarvita edes opastettuja polkuja. Kevään ja alkukesän aikana voi tutkia vaikka puroja ja niissä suhisevia pieniä koskia. Kyyvesi on nyt korkealla, mikä muuttaa mielenkiintoisella tavalla rantamaisemaa.

Häkkilän hyvin opastettuun, monipuoliseen retkeilyreittiin voi tutustua pätkä kerrallaan. Aloittaa voi vaikkapa Kerovuoren alueelta, jossa on viehättäviä jyrkännemaisemia ja hyvin varusteltu katos, jossa voi vaikka grillata. Itäpuolella asemakylää on Tuliniemessä Heiniönlahden laavu.

Haukivuoren kirkonkylällä oleva Kirkonkierros sopii kaikenlaisille kulkijoille. Se on kahdeksan kilometriä pitkä retkipolku, jota voi liikkua jalan ja maastopyörällä. Reitillä on myös Rantokankaan kuntoportaat. Rantokankaan juurelta kohoava Saksalanharju on Euroopan suurin drumliini, ja siitä voi lukea tietoa Harjun Helmen pihassa olevasta infotaulusta.

Kyyveden retki- ja rantautumispaikoista on julkaistu kartta. Retkietappeja on esimerkiksi Emäsalossa, joka on järven suurin saari. Veneellä pääsee myös Keronvuoren aarnialueelle sekä tietenkin Hulkonkivelle kirkon edustalla. Kirkonkylältä etelään päin löytyy myös Aarrekivi, jolle pääsee myös autolla kääntymällä Lietlahdentieltä Lietniementielle.

Kalvitsassa on tuntematon, mutta kätevä luontopolku Eeronpolku. Sillä on mielenkiintoinen, harjumainen kohta, jonka jälkeen polku päätyy avaralle, lintujen suosimalle Kurjenlammensuolle. Se on Kalvitsan alueen ainoa luonnontilassa oleva, suojeltu suo. Nimensä polku on saanut Kalvitsan entisen koulun edesmenneestä rehtori Eero Niskasesta, joka kannusti oppilaita ja kyläläisiä tutustumaan lähiluontoon.

Papinjoen koski on Kalvitsassa kevätkesällä pienenä nähtävyytenä. Kyyvettä kohti pauhaavaa koskea voi katsoa tieltä 72 lähtevän Myllykankaantien varrella.
Juhannuksena aukeavalla Kalvitsan asemalla on takapihalla uutuutena Suomen lyhin luontopolku. Sen reitillä on pihaluonnosta kertovia opasteita, ja polun varrella voi istahtaa penkille kuusen juurelle vaikka nauttimaan asemakahvilan antimista.

Merkittyjä pyöräilyreittejä on Haukivuorella kaksi, Naarajärvelle asti päättyvä Haukivuoren pyöräilyreitti sekä uusi Haukivuoren pyörälenkki, joka kulkee kylän länsi- ja pohjoispuolella. Roudan kannalta hyvän talven ansiosta monet soratiet ovat tällä hetkellä normaalia paremmassa kunnossa myös pyöräilyyn.

Melontareittejä ovat Majavareitti, jolle pääsee Tuliniemestä, Heiniönlahden laavulta sekä Pieksämäen Naarajärveltä Kyyveteen laskeva reitti.


Keskustie 61 on monelle mökki tai etätyöpaikka

Tämä on Eljas Pölhön ja monen muun Haukivuorelle muuttaneen uutta kotimaisemaa Keskustiellä.

Kerrostaloyhtiössä asuu harvinaisen paljon vapaa-ajan asukkaita ja etätyöläisiä.

VIRPI KONTINEN

Eljas Pölhö on yksi Keskustie 61:n eli Asunto-osakeyhtiö Mikkelin Hauki-Koivikon kolmihenkisen hallituksen jäsenistä. Talon asukaskunnassa on Pölhön ohella paljon muitakin uusia kasvoja. Mistä se johtuu?
– Talossa oli Mikkelin kaupungin tyhjilleen jääneitä vuokrahuoneistoja, jotka kaupunki myi huutokaupalla. Suurin osa asunnoista vaihtoi omistajaa viime keväänä.
Osassa myydyistä asunnoista säilyi entisiä vuokralaisiakin, esimerkiksi muuttohaluttomia ikäihmisiä. Uusissa asukkaissa on paljon mökkiläisiä eli osa-aikaisia asukkaita.

Mikkelin kaupungin myymät osakehuoneistot olivat edullisia.
– Minun ja sukulaisteni kimppakämpän hinta asettui remontteineen noin 25 000 euroon, Pölhö laskeskelee.
Hauki-Koivikossa on jo tehty putkiremontti, joten siitä ei tule yllätyskuluja. Pölhö osti oman osakkeensa talosta kohdetta näkemättä. Sijoitus osui nappiin. Myös nimettömänä kommentoiva talon osa-aikaisasukas on tyytyväinen hankintaansa.
– Oston ratkaisi edullisuus. Halusimme vain muuttaa Etelä-Suomesta muualle. Keskustien asunnon sai siedettäväksi sisustamalla, maalaamalla ja koneita sekä parvekelaseja hankkimalla, hän arvioi.

Keskustie 61:n vakioasujaimisto muodostuu lähinnä vanhemmista pariskunnista. Väliaikaisissa asujissa on lapsiakin.
– Varsinaisia asumisen häiriöitä ei talossa ole ollut, miettii Pölhö.
Hän on viihtynyt Ruotsista paluumuuttaneena täysiaikaisena asukkaana hyvin, ja hänen vieraansa ovat majoittuneet helposti suvun osuusasuntoon.
– Täällä on toimivat kaapeli- ja verkkoyhteydet, kätevät postiluukut ja siistit varastotilat.
Todella hyvin ovat viihtyneet myös vapaa-ajan asukkaat Matti ja Lilla Touko. He kiittelevät osaavia huoltovastaavia ja isännöitsijää.


Haukivuorella aloittaa Hankkijan huolto

Nyt on tilaa. Jukka Kohvakan yritys siirtyy radan toiselle puolelle ja pystyy laajentamaan palveluitaan.

Kohvakan Koneasema siirtyy isompiin tiloihin.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Ursuksentien alkupäässä, rautatien ylikulkusillan kupeessa oleva iso halli siirtyy kesäkuun alusta alkaen haukivuorelaisen Kohvakan Koneaseman hallintaan.
Tällä hetkellä useammalle yritykselle vuokratut tilat tulevat Jukka Kohvakan vetämän yrityksen käyttöön. Maa- ja metsätalouskoneiden huoltoa tekevä Kohvakan Koneasema laajentaa toimintaansa, ja siihen uudet tilat ovat juuri sopivat.
Laajennuksen myötä Haukivuorella aloittaa Hankkijan sopimushuolto. Se on merkittävä parannus alueen maa- ja metsätalousyrittäjille, sillä tähän asti lähimmät Hankkijan pisteet ovat olleet Kouvola, Jyväskylä ja Kuopio.
– Maantieteellisesti ollaan hyvin hollilla. Toivotaan, että hommia riittää, Kohvakka sanoo.
Toimipistettä vetää Henrik Strömberg, joka on ollut Koneaseman hommissa jo ennestään neljä vuotta.
– Tarvittaessa väkeä palkataan myös lisää.

Hankkijan sopimushuolto, kuten Koneaseman tähänastinenkin toiminta keskittyy traktoreiden ja maatalouskoneiden huoltoon. Merkkihuoltoa annetaan esimerkiksi Claasin traktoreille, ajosilppureille ja puimureille, Cronen heinätyökoneille, Väderstadin muokkaus- ja kylvökoneille ja Amazonen laitteille.
– John Deereä on tehty ja tehdään jatkossakin. Myös kaivinkoneiden huoltoa jatketaan. Jos mahdollista, muutakin raskasta kalustoa voidaan ottaa vastaan.
Tuotevalikoimaan lisätään hydrauliikkaletkuja ja -komponentteja, joiden nopea saatavuus on tärkeää koneyrittäjille.
Myöhemmin on tarkoitus hankkia myös raskaan kaluston rengaskone.


Leijonien biisillä on juuria Haukivuorelle

Voimaa-biisin videota kuvataan. Kuva: Music-Bros

Voimaa on Suomen jääkiekkomaajoukkueen tsemppikappale.

Metalli- ja bilemusiikkityylejä yhdistelevä Voimaa on uusi Suomen leijonien eli jääkiekkomaajoukkueen tunnuskappale. Siitä on tehty myös englanninkielinen versio Power. Kappaleen esittäjä on imatralainen Osmo’s Cosmos.
– Biisin tekeminen oli hieno, omanlaisensa projekti. Vaikka Voimaa tehtiin Suomi-paita päällä, sen suunniteltiin sopivan keikkamateriaaliksikin, kertoo haukivuorelaissyntyinen laulaja Ilkka Koukonen.
Koukonen jakaa lauluvastuuta bändissä Richard ”Tipe” Johnsonin kanssa, joka on tällä hetkellä Apocalyptican kiertuesolistina. Leijonien tunnuskappaleen molemmassa versiossa laulavat sekä Koukonen että Johnson.

Ilkka Koukosella on edelleen vahva side Haukivuoreen.
– Olen ylpeä haukivuorelaisuudestani. Kylällä on aina tilaa sydämessäni. Haukivuori on hyvä paikka.
Ilkassa itsessäänkin on yhtyekaveri Pete Kiisselin mukaan todistettavasti hyvää materiaalia, sillä hän lainasi erääseen 2000-luvun Hummeripoikarokkiin keikkavarusteitaan. Varusteet menivät – kuinka ollakaan – Osmo’s Cosmoksen silloisen kokoonpanon käyttöön.

Virpi Kontinen


Kantalan siltaan halutaan lisää alituskorkeutta

Kantalan alikulkusillassa on 4,3 metrin korkeusrajoitusmerkit.

Konekuljetukset ovat yli 4,5-metrisiä, mutta suurta syvennystä ei vielä ole suunnitteilla.

Haukivuoren pohjoispuolella sijaitsevan Tirkkosen tasoristeyksen poistamisprosessi on etenemässä toukokuussa. Väylävirasto toimittaa lähiaikoina Traficomille hyväksymisesityksen poistosta. Tirkkosen tasoristeys sijaitsee vanhalla Pieksämäen tiellä, nykyisen tien 72 ja Kantalan välisellä soratieosuudella. Reittiä ovat käyttäneet myös sellaiset ajoneuvoyhdistelmät, jotka eivät mahdu Kantalan matalasta alikulkusillasta.
Etelä-Savon Koneyrittäjät ry onkin huolissaan näiden kuljetusten puolesta, sillä korkeille kuljetuksille tasoristeyksen sulkeminen merkitsee jopa kymmenien kilometrien ylimääräistä matkaa.
Tällaisia ovat esimerkiksi metsäkoneiden lavettikuljetukset, joissa kuljetuskorkeudet liikkuvat puheenjohtaja Tomi Reinikaisen mukaan 4,7 ja 4,9 metrin välillä.
Koneyrittäjät vaativatkin, että Kantalan alikulkukorkeutta on kasvatettava. Asiaa on tarkoitus tarkastella Tirkkosen tasoristeyksen poiston yhteydessä, mutta mikäli alituskorkeutta lisätään vain normaaliin noin 4,5 metriin, se ei konekuljetuksia auta.
– Kaavaillulla 4,5 metrin korkeudella Kantalan sillasta ei mennä. Toivommekin alituskorkeuden suurentamista viiteen metriin. Silloin kaikki raskas liikenne pääsisi siitä, erikoisemmatkin kuljetukset, Reinikainen sanoo.

Väyläviraston Aki Hämäläisen mukaan Kantalan sillan alituskorkeus vahvistuu siinä vaiheessa, kun Tirkkosen tasoristeys poistetaan.
– Kun prosessi lähtee etenemään, varmistetaan, että lainmukainen alikulkukorkeus täyttyy.
Tällä hetkellä Kantalan silta on normaalia matalampi, 4,3 metriä. Tieverkolla lähtökohtana on, että normaalista sillasta mahtuu kuljetus, joka on korkeintaan 4,4-metriä korkea. 4,4 metriä on myös normaalin ajoneuvon maksimikorkeus.
Hämäläinen muistuttaa, että tasoristeyksenkään kautta ei ole sallittua ajaa yli 4,5 metrin kuljetuksia, ja asia kerrotaan liikennemerkeissä.
Rajoitus johtuu sähköradan ajolangasta, jossa on 25 000 voltin jännite. Kyse ei ole siitä, osuuko kuljetus lankaan, sillä hengenvaarallinen virta voi hypätä ajolangasta sähköä johtavaan kohteeseen ilman kontaktiakin, jopa yli metrin päästä.
– Jos 4,5 metrin korkeus halutaan ylittää, on radalle tilattava jännitekatko, Hämäläinen huomauttaa.

Petri P. Pentikäinen


Laskavo prosymo – tervetuloa!

Kymmeniä ukrainalaisia tuli tapaamaan haukivuorelaisia seurakuntatalolle. Aira Kaun kannusti mukaan rukoustanssiryhmään.

Ukrainalaisille pidetty tervetulotilaisuus keräsi hyvin väkeä.

– Kohta meillä on myös yhteinen kieli, innostui Olka Mustalampi kertoessaan, että Haukivuoren seudulle tulleet ukrainalaiset voivat opiskella suomea tiistaisin ja torstaisin.
Ukrainalaisille ja haukivuorelaisille järjestettiin tiistaina seurakuntatalolla tutustumistilaisuus, jonka osanottajamäärä yllätti järjestäjät täysin. Paikalla oli ehkä 80 henkeä, mikä oli paljon enemmän kuin odotettiin.
Venäjänkielisellä tulkkauksella pärjättiin hyvin, ja paikalle tulleet kymmenet ukrainalaiset saivat hyödyllisen tietopaketin siitä, mitä kaikkea Haukivuorella on tarjolla.

Vuorovaikutusta parantamaan on Haukivuoren ukrainalaisille perustettu WhatsApp-ryhmä, johon voi ilmoittautua Olka Mustalammelle tai Elina Vauhkoselle.
Tilaisuudessa esiteltiin perheille tarjolla olevia kerhoja, ja lisäksi kerrottiin liikuntavuoroista. Kesällä on tarkoitus aloittaa myös jalkapallovuoro.

Petri P. Pentikäinen


Mikkeli kysyy, mitä kohennuksia asuinalueille halutaan

Haukivuorella on valittavana mm. parkour-välineitä yhtenäiskoululle ja penkkejä Keskustien varteen.

Asukkailla on perjantaihin 29.4. asti mahdollisuus äänestää viittä toteutettavaa parannusta noin kolmenkymmenen pieninvestoinnin joukosta.

Yksittäisen investoinnin arvo vaihtelee 5000 eurosta 30 000 euroon. Osallistava budjetointi on pilotti, johon on varattu 200 000 euroa.
Valinnoista päättää kaupunkikehityslautakunta toukokuussa, ja se ottaa päätöksissään huomioon kyselyn tulokset.
Listalla on kohteita erilaisten ihmisten tarpeisiin. Valittavana on infotauluja, kuntolaitteita, polttopuuautomaatti, uimalaituri, jouluvaloja, penkkejä ja skeittiramppeja.

Haukivuorelta valittavana on parkour-välineiden investointi Haukivuoren yhtenäiskoululle, levähdyspenkit Keskustien tuntumaan sekä Haukivuoren historiallinen infotaulu satamaan. Investoinneille on määritelty nimellishinnat. Koulun hanke maksaisi 15 000 euroa ja muut 5 000 euroa kappale.

Kysely

Osallistua voi 29.4. saakka.


Osuuspankin keskittyminen ei pysähtynyt

Asiakas nosti pankkiautomaatista rahaa 31.3.2022 kello 16, joka oli pankkikonttorin virallinen viimeinen sulkemisaika. Toimintaa oli ajettu alas jo sitä ennen, ja valomainokset oli poistettu edellispäivänä.

Haukivuoren konttorin toiminta päättyi 31.3.2022.

Etelä-Savoon syntyi vuonna 2018 iso Suur-Savon Osuuspankki, kun aiemmin itsenäisinä toimineet paikalliset osuuspankit päättivät yhdistymisestä.
Ratkaisu tehtiin maaliskuussa 2017, ja silloin Haukivuoren Seutu haastatteli Haukivuoren Osuuspankin pankinjohtaja Seppo Laurilaa. Hän lupasi, että siitä ei tarvitse olla huolissaan, että pankkikonttori häviäisi katukuvasta.
– Emme olisi tehneet järjestelysopimusta, jos siinä olisi puhuttu konttorin lakkauttamisesta. Liittyminen isompaan alueelliseen pankkiin vahvistaa tulevaisuudessa meidän palvelukykyä ja helpottaa henkilökunnan sijaistamista, Laurila sanoi 16.3.2017 ilmestyneessä lehdessä.
Toisin kuitenkin kävi, ja kaikki maakuntapankkiin yhdistyneiden maalaispankkien konttorit lopetettiin maaliskuussa 2022.
Viikko sen jälkeen, viime perjantaina Osuuspankilla oli taas kerrottavaa. Etelä-Savokin on liian pieni toimialue, ja ensi vuonna yhdistyy mukaan myös Pohjois-Savon Osuuspankki. Sen jälkeen nimistä lähtee ”Suur” sekä ”Pohjois”, ja koossa on Savon Osuuspankki.
Voi olla, että joskus lähtee vielä Savokin, sillä tulevaisuudessa mukaan saattaa tulla myös Pohjois-Karjalan Osuuspankki. Siinä vaiheessa toimialueena olisi jo liki koko Itä-Suomi.

Petri P.  Pentikäinen


Veteen upotettu puu puhdistaa

Hauki-hallissa järjestettyyn Kyyvesifoorumiin kuului myös paneelikeskustelu. Koko tapahtuma jaettiin verkossa, ja tallenne on katsottavissa Kyyveden osakaskunnan Facebook-sivulla.

Uppopuun mahdollisuudet kiinnostivat Kyyvesifoorumin yleisöä.

Ojiin ja laskeutusaltaisiin on viime vuosina rakennettu pienpuuaineksesta rankakasetteja, ja tutkimustulokset ovat erittäin rohkaisevia. Suomen ympäristökeskus Syken johtava tutkija Kari-Matti Vuori esitteli niitä Hauki-hallissa 2.4. järjestetyssä Kyyvesifoorumissa.
Järviin on hallitusti laskettu myös joulukuusista tehtyjä nippuja. Kun niitä on nostettu tutkimusta varten ylös, ne ovat olleet paksun liman peitossa. Se on osoittanut, että menetelmä toimi.
– Limalta tuntuva aines on kemialliselta koostumukseltaan pääosin sokereita, ja se on äärimmäisen ravintorikas, Vuori sanoi.

Ideana on, että lähelle vedenpintaa asetettavassa puuaineksessa käynnistyy auringonvalon vaikutuksesta vesistön tilaa parantava hyödyllinen prosessi. Eliöyhteisö siirtää hiiltä ja ravinteita ravintoketjussa eteenpäin, ja niitä myös poistuu vedestä hyönteisten kautta.’

Vesistöjen ruskenemiskehitys on Vuoren mukaan jatkunut jo parikymmentä vuotta. Jälleenrakennuksen aikana metsätalous kasvoi, ja koko maa ojitettiin. Suomessa on jo 1,5 miljoonaa kilometriä kuivatusuomastoa. Nyt 1960-luvulla ojitetut suometsät ovat päätehakkuuvaiheessa, ja lämpimät talvet ja rankkasateet huuhtovat ravinteita vesistöön entistä tehokkaammin.

Petri P. Pentikäinen