Uutiset

Alla näytteitä uutisistamme. Haluatko lukea enemmän siitä mitä Haukivuorella tapahtuu?
Tilaa Haukivuoren Seutu tästä.


Jumppa-mix laittaa lapsiin vauhtia

Tanssikonkari Maria Nykänen sytytti pienimmät ryhmäliikkujat jiveen.

Vetäjinä vuorottelevat nuoret ja kokeneemmat taiturit.

VIRPI KONTINEN

Hauki-Hallin perjantaista liikuntatarjontaa alkoivat virkistää kahtenatoista kertana järjestettävät jumppa-mix-ryhmät. Ryhmät aloittivat toimintansa viime perjantaina. Haukivuoren Kisailijoiden voimistelujaosto järjestää peräkkäiset tanssi-, temppuilu-, akro- ja cheerleadingrupeamat niin, että ensin vuoroon pääsevät 7–9-vuotiaat ja toisena 4–6-vuotiaat.
– Tarjoamme pienille kurssilaisille vaihtelua, joka samalla helpottaa ryhmien vetämisurakkaa ja siihen sitoutumista. Haukivuorella on ollut kroonista ohjaajapulaa, kertoi ohjaajista Maria Nykänen, jolla itsellään on pitkä tanssitausta sekä vankkaa kokemusta Mikkelin Naisvoimistelijoiden ohjauskursseilta.

Muina ohjaajina vuorottelevat HaKi:n voimistelujaoston puheenjohtaja Mirva Vauhkonen ja monista urheiluharrastuksistaan tunnetut nuoret: cheerleaderit Lotta Vauhkonen ja Emmi Saarivuori sekä akroilevat Manta Vauhkonen ja Siiri Kaukoranta. Nuoret naiset johtavat omat osuutensa pareittain. He kertoivat, että jumppa-mixin järjestelyt eivät tunnu raskailta, vaan on hienoa olla mukana.
Koko nuori ohjaajajoukko pelaa myös Haukivuoren Pallon 10–17-vuotiaiden sekajoukkueessa. Osa ohjaajista lisäksi laskettelee, hiihtää tai on kiinnostunut ohjaajakoulutuksistakin.
– No, oikeastaan kaikki liikunta käy, he naurahtavat yhdessä.


Kouluvuorojen hankinta kaatui virheeseen

Haukivuoren alueen kouluvuorot kilpailutetaan vielä kerran uudelleen. Sopimusten vaihtuminen menee yli marraskuun alun.

Haukivuoren bussien kilpailu uusitaan jo toisen kerran.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Mikkelin kilpailuttamien koulu- ja asiointivuorojen liikennöintisopimukset eivät vaihdukaan marraskuun alusta. Syynä on hankinnasta tehty oikaisuvaatimus.
Valituksen teki haukivuorelainen Linjakas Oy, jonka mukaan hankinta julkaistiin väärässä kanavassa. Bussivuorojen kilpailut pitäisi julkaista erityisaloja koskevana hankintana, kun Mikkeli ilmoitti tarjouskilpailusta normaalina hankintailmoituksena.
Asiasta on vastaava ennakkotapaus, jossa Markkinaoikeus kumosi hankintapäätöksen. Mikkeli päättää tällä viikolla, millä aikataululla uudet tarjoukset on jätettävä.

Haukivuoren suunnan liikenteen voitti Kolkan Konehuolto ja Kuljetus, joka on Tuplabus-yrittäjä Jani Nykäsen toinen yritys. Tuplabus ajaa tällä hetkellä pientä osaa Haukivuoren liikenteestä.
Yritykselle kilpailutuksen voiton peruuntuminen ainakin toistaiseksi on luonnollisesti pettymys.
– Kaupungin virhehän se on. Nämä ovat meille aika isoja asioita, mutta asialle ei mitään voi, Nykänen sanoo.
Yritys ehti jo valmistella liikennettä, jonka piti alkaa 1.11. Kasvavaan liikenteeseen olisi tarvittu lisää autoja ja kuljettajia, ja niiden hankintaa oli jo käynnistelty.
– Autojen osalta markkinatilanne on huono, kun niitä ei tahdo saada. Ruvettiin jo katselemaan, mutta onneksi ei lyöty lukkoon mitään.

Erikoista kaupungin uudessa ratkaisussa on se, että uusiksi menevät kahdeksasta kohteesta vain ne, joihin Linjakas osallistui, vaikka menettelyvirhe oli kaikissa kohteissa. Ratkaisuun päädyttiin neuvottelemalla Linjakkaan kanssa. Muista kohteista ei ole valitettu.
– Muut tyytyivät tähän ratkaisuun, Mikkelin asumisen ja toimintaympäristön hallintopäällikkö Juha Ruuth sanoo.

Linjakas Oy ei halunnut kommentoida asiaa.


Omistaja haluaa yhä siivota vanhan kaupan tontin

Haukivuorelle pohjoisesta saapuvia tervehtii toistaiseksi kasa rakennusjätettä.

Keskeisellä paikalla olevan tontin omistaja vaihtui.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Asemankylällä tien 72 risteyksessä olevan vanhan kaupparakennuksen tontin omistaa nyt rakennusalalla toimiva Tim Aho. Kaupat on tehty kesällä, ja ne odottavat lainhuutoa, jolle on aikaa joulukuuhun asti.
Myyjänä on ravintoloita Haukivuorella pitänyt Emre Harmankaya, joka muutti loppukesästä Turkkiin. Aho on touhunnut tontilla jo ennestään, sillä hän lupasi siirtää kaupparakennuksen purusta saatavat hirret jatkokäyttöön.
Kyläläisiä on harmittanut, että hirsien viennin jälkeen tontille on jäänyt iso kasa pienempää puutavaraa ja muuta purkujätettä. Näkyvällä paikalla oleva kasa tervehtii ensimmäisenä Haukivuorelle tulevia.

Tällä hetkellä Aho työskentelee Helsingissä, Kansallisteatterin kattoremontissa, eikä itse käy Haukivuorella kuin korkeintaan viikonloppuisin.
– Pojat ovat luvanneet siivota tontin, ja tarkoitus on, että se olisi tyhjennetty vielä tämän vuoden puolella, Aho sanoo.
Naulattomat puunpätkät on tarkoitus sahata polttopuiksi, ja Aho on myös valmis myymään puut edullisesti.
Lyhyempiä puunpätkiä saa käydä hakemassa tontilta maksutta.
– Alle kaksimetriset naulaiset puut voi kantaa ilmaiseksikin pois.
Ahon puolesta tontilla voitaisiin pitää myös yhteiset talkoot, jos sellaiseen on Haukivuorella kiinnostusta. Purkutyömaalla on toimenpidelupa ensi vuoden lokakuuhun asti.

Entisen Savonseudun kaupan hirret ovat Kangasniemellä mökkitontilla, jonne Aholla on yhä tarkoitus rakentaa iso vapaa-ajanrakennus. Kauppatontin jatkokäytöstä Aholla ei ole vielä päätöstä.
– Hallia olen siihen miettinyt, siinä voisi olla vaikka puusepänverstas, hirsiveistämö tai peltisepänverstas.
Toistaiseksi suunnitelmat ovat jäissä yleisen taloustilanteen takia.


Taimikoista kannattaa pitää huolta

Metsuri Kimmo Kohvakka on tyytyväinen kuusikon vuosikasvuun.

Kokenut metsuri Kimmo Kohvakka kannustaa säännölliseen taimikonhoitoon.

VIRPI KONTINEN

Haukivuorelaisen metsurikonkarin Kimmo Kohvakan mukaan kokonaisvaltaisessa metsänhoidossa keskeistä on myös pitkäjänteinen taimikonhoito.
– Taimikon hoitaminen maksaa itsensä takaisin, vaikka ei ehkä suoraan hoitajalle. Hoitoa pitäisi tehdä nykyistä enemmän, koska se takaa metsän kasvun ja auttaa kasvavaa metsää sitomaan hiiltä, hän kannustaa.
Parasta taimikonhoitoa on se, että kasvatettaviksi valituille puuyksilöille pyritään saamaan kasvutilaa samalla, kun taloudellisesti arvottomampi aines poistetaan.

Nykyään käytetään yleensä ostotaimia, jotka istutetaan laikkumätästettyyn maahan, josta taimet saavat paremman kasvuvauhdin. Kohvakan esittelemässä mallipuustossa tavoitteeksi on asetettu varsinkin koivuisen, kuusisen ja mäntyisen metsän kasvattaminen.
– Sekametsät ovat lajiystävällisiä, luonnonmukaisia ja tuhoja kestävämpiä, hän kehuu.
Monimuotoisissa metsissä on myös mukava hyödyntää jokamiehen­oikeuksia.

Taimikoidenhoito etenee sarjana. Joskus istutettujen taimien kasvupaikka on valmisteluksi tiivistettävä.
– Muutoin reheville maille istutettua taimea autetaan ensin heinimisellä. Siinä poistetaan tai poljetaan muut kasvit taimen ympäriltä, kertoo Kohvakka.
Toisena vaiheena on yleensä varhaishoito, jossa noin viiden vuoden ikäistä taimikkoa perataan sekä harvennetaan. Samat työvaiheet tehdään taimikkoa varjostavalle puustolle.
Männiköiden varhaisperkauksissa voidaan ennakoida hirvieläinten aiheuttamaa uhkaa. Kun taimikkoa raivataan ajallaan, sarvekkaat eivät viihdy siellä niin hyvin kuin puskittuneessa metsässä.
Tiheäksi puusto jätetään silloin, kun halutaan tehdä riistatiheikköjä. Ne ovat kooltaan muutamasta puusta pariin aariin.
Kolmanneksi vaiheeksi lasketaan varsinainen harventaminen.
– Esimerkiksi kuusilla on tietyt raivausrajat. Pois otetaan muun muassa huonokuntoisia, muista puista yli kasvaneita susipuita.
Kemiallinen vesakontorjunta puolestaan ei Kohvakan mukaan kuulu enää tähän aikaan.


Koulu- ja asiointivuorojen liikennöitsijä vaihtuu

Kouluvuorot ottavat matkustajia kyytiinsä yhtenäiskoulun edessä.

Kolkan Konehuolto ja Kuljetus ajaa jatkossa Haukivuoren alueen vuorot.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Mikkelin kaupunkikehityslautakunta ratkaisi tiistaina maaseudun koulu- ja asiointivuorojen tarjouskilpailun. Haukivuoren alueelta kilpailussa olivat Kantalan, Nykälän, Pitkäahon ja Kirkonkylän suunnan kouluvuorot sekä vuoro Mikkeli–Haukivuori.
Kouluvuoroihin saatiin viisi tarjousta, joista edullisin oli kalvitsalaisen Kolkan Konehuolto ja Kuljetus Oy:n 1191 euron arvonlisäveroton päivähinta. Nykyinen liikennöitsijä Tilausliikenne Linjakas Oy:n tarjous oli toiseksi edullisin 56 euron erolla.
Kouluvuoroista jättivät tarjouksensa myös Savonlinja, Soisalon Liikenne ja hämeenlinnalainen Vekka Liikenne.
Nyt kilpailussa olleita vuoroja liikennöi Tilausliikenne Linjakas.

Kilpailussa oli myös iltapäivällä ajettava yksittäinen vuoro Haukivuori-Mikkeli, joka lähtee tarvittaessa Kantalasta. Senkin voitti Kolkan Konehuolto ja Kuljetus Oy, jonka tarjous oli 2,30 euroa linjakilometriltä. Kakkoseksi tullut Kuljetuspalvelu SP Avikainen Oy tarjosi kohdetta 3,33 eurolla.
Vuorosta jätettiin kaikkiaan kahdeksan tarjousta. Muut tarjoajat olivat Savonlinja, Soisalon Liikenne, Vekka Liikenne, Tilausliikenne Linjakas, Hanskin Tilausliikenne ja Ihastjärven Linja.
Kilpailussa olleiden kohteiden sopimukset alkavat 1.11. ja sopimukset kestävät vuoden 2026 loppuun. Kilpailutuksen ratkaisua jouduttiin siirtämään, koska ensin saadut tarjoukset olivat alkuperäisten kalustovaatimusten takia liian korkeita.


Kesällä oli pulaa henkilöstöstä

Lähihoitajaopiskelija Noora Viljakainen ja palvelukeskuksen asiakas Martta Ikonen leipoivat kanelipullia.

Haukivuoren palvelukeskuksella on ollut henkilökuntapulaa. Joitakin laatupoikkeamia on tullut.

VIRPI KONTINEN

Vanhuksia hoitavassa Haukivuoren palvelukeskuksessa toimintaa on kehitetty, mutta sijaistilanteessa on vielä parannettavaa.
– Kesätyöntekijöitä ja lomien sijaistajia emme saaneet rekrytoitua keväällä tarpeeksi. Kesän aikana meillä on ollut henkilöstöhaasteita, kuten muuallakin Essotessa ja toisaalla Suomessa, kertoo Essoten vanhus- ja vammaispalveluiden palvelupäällikkö Marjo Räsänen.
Henkilöhaastetta helpottamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymällä on käytössä varahenkilöstöä, joka tilanteen mukaan siirtyy paikasta toiseen.
Haukivuoren palvelukeskuksessa käytetään lisäksi lyhytaikaisia sijaisia Sarastia Rekryn kautta.

Essote noudattaa nyt henkilöstömitoitusta, vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti. Silti sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä huomioi myös asiakkaiden akuutit palvelutarjonnan tarpeet.
– Käytämme myös hoitotyön resurssitarpeen RAI-mittaria, kuvailee Räsänen.
RAI on kansainvälinen vanhusasiakkaiden palvelutarpeen ja laadun sekä kustannusvaikuttavuuden arviointi- ja seurantajärjestelmä.
Huhtikuussa hoitajamitoitus nousee lakimuutoksen myötä 0,7 työntekijään asiakasta kohden.
– Kyseessä on todella haasteellinen tavoite, koska kaikissa yksiköissämme on henkilöstöpulaa, Räsänen toteaa.

Entä onko Haukivuoren palvelukeskuksen valvontaraporteissa ollut laatupoikkeamia? Räsäsen mukaan mitään poikkeavaa toiminnassa ei ole havaittu.
– Joitakin asukkaita tai hoitajia koskevia läheltä piti -tilanteita tai haittatapahtumia toki on kirjattu HaiPro-ilmoituksina, kuten muissakin yksiköissä. HaiPro-ilmoitukset tehdään palvelussa sähköisesti, tarpeen tullen myös nimettömästi.


Kuusia jokeen ja altaita linnuille

Erkki Kiukas on rakentanut entiselle Lietjärvelle useita altaita. Lietjoen uomaa avarrettiin kuusinipuista rakennetun puhdistamon asentamista varten.

Erkki Kiukkaan rakentamat kosteikot tuovat elämää entiselle Lietjärvelle.

Petri P. Pentikäinen

Vielä 1940-luvulla tällä paikalla oli Lietjärvi, sitten se kuivattiin viljelyspelloiksi kuntalaisten ruokkimiseksi. Muistona Haukivuoren kunnan viljelmistä on yhä suurikokoinen lato.
Nyt yhdellä peltolohkolla kasvaa kauraa, virnaa ja persianapilaa, joita eivät syö ihmiset, vaan alueella liikkuvat eläimet. Kunnan ladon seinässä on iso tuulihaukan pesä.
Lintuja on montaa lajia siksi, että maanomistaja Erkki Kiukas on jo pitkään rakennellut pellon reunoille kosteikkoja. Elokuun alussa syntyi taas uutta: kaivinkoneella avarrettiin Lietjoen uomaa ja siirreltiin kiviä röykkiöiksi keskelle jokea. Sen jälkeen jokeen aseteltiin kuusirankoja, jotka keräävät pintoihinsa mikrobikasvustoa ja toimivat joen puhdistamona.
– Kuusi on siihen paras puu. Pinta on rosoinen, ja pieneliöt kiinnittyvät siihen hyvin, Kiukas sanoo.

Uppopuun vesistöjä puhdistava vaikutus oli esillä keväällä järjestetyssä Kyyvesiforumissa, jossa Kiukaskin oli esittelemässä kosteikkoharrastustaan. Puunippuja voidaan laskea järviin ja lampiin, tai sitten tehdä kuten Kiukas nyt: laatia rangoista puhdistamo virtaavaan puroon tai jokeen.
Myös Lietjoki voisi olla paremmassa kunnossa. Kuivina kesinä siitä loppuu vesi kokonaan. Kosteikkojen ansiosta likaisimmat vedet jäävät tulva-aikoina altaaseen, ja näin virtaavan veden laatu paranee.


Säästöpankkitalon yhtiö on ajautumassa konkurssiin

Entinen Säästöpankin talo on keskeisellä paikalla Asemankylällä. Sen ulkoasu on rapistunut, ja taloyhtiön tilanne on heikko.

Keskeisellä paikalla Haukivuoren keskustassa oleva rakennus on rapistunut, ja osa omistajista haluaa luopua siitä.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Haukivuoren toria vastapäätä sijaitsevaa entisen Säästöpankin taloa ylläpitävä asunto-osakeyhtiö on ajautumassa konkurssiin.
Taloyhtiöllä ei ole tällä hetkellä valittua hallitusta, ja sen rahatilanne on heikentynyt.
Kiinteistö Oy Rinteenpalstan yhtiökokous pidettiin maaliskuussa. Normaalisti yhtiökokouksessa valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat, mutta kevään kokouksessa esitettiin, ettei hallitusta valita.
Lain mukaan osakeyhtiöllä tulee aina olla hallitus, ja isännöitsijä huomautti tästä kokouksessa. Äänin 179–148 päätettiin kuitenkin jättää hallitus valitsematta.
Samassa kokouksessa vahvistettiin talousarvio, jossa yhtiövastikkeeksi määrättiin nolla euroa. Tämä tarkoittaa, ettei osakkailta peritä enää kiinteistön hoitamiseen käytettävää maksua, jolloin taloyhtiön varat loppuvat.

Taloyhtiön osakkaat ovat kahdella eri linjalla. Osa haluaa päästää yhtiön konkurssin, osa haluaisi jatkaa kiinteistön kehittämistä, jotta omaisuus ei muuttuisi arvottomaksi.
Kevään yhtiökokouksen jälkeen osakkeenomistajille muistutettiin isännöitsijän ja asianajajan kirjeellä, että jos yhtiöllä ei ole hallitusta, se on haettava joko selvitystilaan tai konkurssiin.
Isännöitsijän esityksen mukaisesti taloyhtiö piti ylimääräisen kokouksen heinäkuussa. Sen ainoana asiakohtana oli taloyhtiön hakeminen konkurssiin.
Kokouksessa oli jälleen erimielisyyttä asiasta, eikä konkurssihakemuksesta tehty päätöstä.


Määrätietoisuus johdatti valintaan

Vuoden haukivuorelaiset Petri ja Tiina Janhunen sekä Vuoden nuori haukivuorelainen Lotta Vauhkonen pitävät satamaa yhtenä lempipaikoistaan.

Janhusten duo sai arvostusta aktiivisuudestaan ja suoralatuisuudestaan.

VIRPI KONTINEN

Suolentopallon MM-kisojen voimahahmot palkittiin kesämarkkinoiden yhteydessä Vuoden 2022 haukivuorelaisina. Palkitsemisen pääperuste oli, että Tiina ja Petri Janhunen ovat olleet hyvin aktiivisia ja määrätietoisia valtakunnallisesti ainutlaatuisten kisojen kehittämisessä.
– Palkitseminen tuli aivan puskista, mutta totta kai tuntuu hyvältä, että suolentopallokilpailuihin uppoavat lähes tuhat työtuntia huomioidaan näin kivasti. Suolentiksen suosion nostaminen on ollut monien uutterien tekijöiden yhteinen saavutus, he miettivät.
Palkitseminen tuntuu kiitokselta jo tehdystä työstä. Petrin sarkaa on tänä vuonna ollut varsinkin markkinointi ja otteluiden haastava aikatauluttaminen, kun taas Tiina on pitänyt käsissään työvaiheiden ohjaksia – tosin aiempia vuosia enemmän todella sitoutuneille talkoolaisille delegoiden.

Urheilullisesta Lotasta Vuoden nuori haukivuorelainen

Lotta Vauhkosta kiitettiin menestyksestä sekä kannustamisesta cheerleader-joukkueessaan Rubiesissa sekä valmennustyöstään Haukivuoren Pallossa.
– Pisimpään olen harrastanut jalkapalloa, mutta tärkeitä ovat myös cheerleading ja laskettelu. Nyt olen toiminut HaPa:n 7–8-vuotiaiden pelaajien apuvalmentajana, 16 vuotta täyttänyt aktiivi kertoo.


Pankkitalo sai uuden isännän

Pankilta jäi siistit toimistotilat, joita on tarkoitus vuokrata, yrittäjä Heikki Kimari näyttää.

Heikki Kimari kehittää Osuuspankin entisille tiloille uutta käyttöä.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Maaliskuun viimeisenä päivänä loppuneen Osuuspankin konttorin tilojen ei tarvinnut olla kovin pitkään tyhjillään. Koko entinen pankkitalo siirtyi haukivuorelaisen sähköalan yrittäjä Heikki Kimarille, joka hieroi rakennuksesta kauppaa vuoden päivät. Muitakin kiinnostuneita oli, mutta rahoitusta on nykyisin vaikea saada.

Pankkitalossa on viisi asuntoa ja kaksi liiketilaa entisten pankkitilojen lisäksi. Liiketilat on vuokrattu, ja asunnoista vapaana on tällä hetkellä yksi yksiö. Alakerran kokous- ja saunatiloja vuokrataan asiallisille porukoille.
Pankin tilat ovat siistikuntoisia, ja niihin mahtuisi useampikin vuokralainen.
– Täällä voisi hyvin toimia esimerkiksi yksityislääkäri, jolle olisi kysyntää Haukivuorella, Kimari kaavailee.


Haaveesta ja harrastuksesta syntyi yritys

Kauneuspiste on Sini Pekurisen oma unelma, jota hän pyrkii koko ajan kehittämään ja tuomaan enemmän ihmisten tietoisuuteen. Kuva: Jarno Laatikainen

Sinin Kauneuspiste aloitti toimintansa Wanhan Osulan alakerrassa.

Haukivuori sai kesäkuun lopussa lisäystä palveluihin, kun Sini Pekurinen toteutti pitkään harkinnassa olleen ideansa. Aiemmin lähihoitajana toiminut Pekurinen on ollut aina kiinnostunut kauneudesta ja sen ylläpitämisestä.
–Kävin kampaajakoulua vuonna 2009, mutta se jäi hieman kesken enkä ikinä valmistunut. Olen kuitenkin harrastemielessä tehnyt parturi-kampaajan hommia jo vuosikymmeniä.


Kotiseutumuseon 60-vuotisjuhlassa riitti lämpöä mustassa sävyssä

Kotiseutumuseo saa uuden katon 60-vuotislahjaksi. Heikki Koljonen kertasi museon ja kotiseutuyhdistyksen vaiheita läpi vuosikymmenten.

Jumalanpalveluksella alkaneen Haukivuoren Kotiseutumuseon pyöreiden vuosien juhlinta sai uuden kaavan kohtalon puututtua peliin viime metreillä. Varsinaisen juhlan alkajaisiksi Ritva Tyrväinen kertoi uunituoreen suru-uutisen: yhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Häkkinen nukkui ikiuneen äkillisesti juhlapäivän aamuna.

Dramaattisen käänteen vuoksi uusiksi menneen ohjelman veti läpi Heikki Koljonen. Kuin kuvaavasti helteinen ja epävakainen sää tarjosi koko kesäelämän kirjon: aurinkoa, pilveä ja hieman vesisadettakin.
Koljosen ytimekäs katsaus menneeseen kuvasi sitä sinnikkyyttä ja aikakausiensa avainhenkilöiden uutteruutta, jota kotiseutuyhdistys ja museo ovat vuosien varrella tarvinneet. Yhdistyksen ehkäpä tärkein kokous pidettiin vuonna 1969. Tuolloin päätettiin kotiseutuhistoriikin tekemisestä, mutta kukaan tuskin arvasi, että kattava historiankirja olisi valmis vasta pitkälti uuden vuosituhannen puolella.
– Mutta nyt kaikki voivat olla tyytyväisiä, Koljonen viittasi reilut 600 kirjaa myyneeseen Haukivuoren historia – Elämää Kyyveden kahta puolen – teokseen.