Uutiset

Alla näytteitä uutisistamme. Haluatko lukea enemmän siitä mitä Haukivuorella tapahtuu?
Tilaa Haukivuoren Seutu tästä.


Hummeri Häppenin mukaan maakunnan festaritarjontaan

Neljä Ruusua tähdittää Hummeri Häppeningin perjantai-iltaa. Kuva: Ville Juurikkala

Heinäkuussa järjestettävä kolmipäiväinen tapahtuma marssittaa kotimaisia tähtiesiintyjiä katettuun festaritelttaan.

Haukivuori on tunnettu kesäisistä rock-tapahtumista jo yli 20 vuoden ajalta. Haukirock, Hummeripoikarock ja Hauki Rocks saavat seuraksi ensi kesänä järjestettävän Hummeri Häppenin –tapahtuman.
Hummeri Häppenin on kolmipäiväisyyden ja esiintyjien vetovoimaisuuden avuilla mitattuna maakunnallisen tason musiikkijuhla. Se täydentää osaltaan vuosien varrella harventunutta eteläsavolaista kesäfestaritarjontaa.
Hummeri Häppenin ei ole kuitenkaan pelkkä rock-festivaali, vaan sen musiikkitarjonta käsittää suomipopin, –rockin ja -räpin lisäksi myös suosittua 1990-luvun tanssimusiikkia eli ysäridiscoa. Esiintyjinä nähdään kaikkiaan yhdeksän kansallisen tason artistia, kuten esimerkiksi Neljä Ruusua ja Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus todistavat.

Ensimmäisenä festivaalipäivänä eli torstaina 2.7. vietetään juuri ysäri-iltaa.
– 1990-luvun disko- ja tanssimusiikki on nykyään huippusuosittua. Nyt asian ystäville järjestetään seudun ensimmäiset ulkoilmajuhlat, mutta katetussa teltassa, kertoo ravintoloitsija Aimo Hassinen.
Juhlatunnelmasta vastaavat -90-luvun megasuositut Aikakone ja Waldo`s People. Illan pääesiintyjästä järjestäjät vaikenevat toistaiseksi.
– Se varmistuu aivan lähipäivinä, kertoo esiintyjistä monissa tapahtumissa vastannut Viljo Ikävalko.
Perjantain ehdoton päätähti on vuosikymmenien ajan aallonharjalla ratsastanut Neljä Ruusua. Hiljattain 50 vuotta täyttäneen Ilkka Alangon vetämän kvartetin lavashow on täynnä sellaista energiaa, johon moni nuorempikaan combo ei pysty.
Perjantaina tapahtumateltassa kuullaan ja nähdään monipuolinen kattaus suomipoppia, –rockia ja -räppiä. Yleisön kliimaksiin saanee osaltaan Petri Nygård, jonka sanoitukset sopivat ainakin kaikille nuorille ja ikinuorille.
– Nygård on suomiräpin rääväsuu ja käsite, jonka keikoilla ei tunnelma ole ongelma, Ikävalko tietää.

Timo Rautiainen & Trio Niskalaukauksen uusi pitkäsoitto julkaistaan maaliskuussa. Haukivuorella bändi nähdään Hummeri Häppeningin lauantai-illassa. Kuva: Tommi Anttonen

Lauantaina on Ikävalkon mukaan luvassa menoa ”vähän kaikkea kaikille” –tyyliin.
– Tarkoitus on, että juhlat kestävät täydet kolme päivää ja mahdollisimman moni löytäisi esiintyjistä omansa.
Erityisen ilahtunut Ikävalko on Timo Rautiaisen & Trio Niskalaukauksen kiinnityksestä. Haukivuorella varttuneen Rautiaisen menestynein kokoonpano on viimeksi esiintynyt paikkakunnalla 20 vuotta sitten, Hauki Rockissa.
– Niskalaukaukselta tulee maaliskuussa uusi levy markkinoille. Povaan sitä listakärkeen.
– Se kelpaisi meille, sillä haluamme telttatuvan täyteen joka ilta, Ikävalko heittää.
Lauantaina nähdään myös Clifters. Jo 40 vuotta sitten perustettu pop/rock-kokoonpano on saanut vahvoja vaikutteita The Beatles-yhtyeeltä. Jiri Nikkisen luotsaama sikermä kiertää pitkästä aikaa Suomea ja hurmaa omalla tyylillään yleisöä niin klubeilla, saleilla kuin festareillakin.

Lauantain kolmannen esiintyjän nimi on periaatteessa jo tiedossa, mutta lopullista varmistusta vailla, kuten torstain ja perjantainkin kolmannet nimet. Ikävalkon mukaan lauantain esiintyjän kohdalla kysymyksessä on nuori, nainen ja valtakunnan julkisuudesta tuttu nimi.
– Pomminvarmasti hänet tietävät kaikki, Ikävalko hehkuttaa.
Tapahtuman verkkosivut ja lippujen myynti on tarkoitus potkaista käyntiin vielä ennen joulua. Ennakkolippuja voi ostaa silloin verkkosivujen lisäksi myös Ravintola Hummeripojasta aukioloaikojen puitteissa.
– Lippujen hinnat noudattelevat normaalia tasoa vastaaviin tapahtumiin nähden eli noin 40 euron tietämillä päivää kohden.

 

Aikakone esittää -90-luvun hittejään Hummeri Häppeningin ysäri-illassa. Kuva: Warner Music

– Eturivin artisteja kun ei tahdo saada pikkurahalla esiintymään, vaikka kuinka mieli tekisi, Aimo Hassinen heittää.

Hummeri Häppenin on aikuisille suunnattu K-18 tapahtuma, sillä festivaalialue on kokonaisuudessaan anniskelualuetta. Järjestäjät pohtivat ensin myös alaikäisten mahdollisuutta osallistua festivaaleille, mutta se ei lopulta tuntunut järkevältä.
– Alaikäisten ja anniskelualueen sekoitus on käytännössä liian haasteellinen järjestää, joten edetään tässä asiassa kuten Hummeripoikarockissa aikoinaan, Hassinen linjaa.
Katetun juhlatilan ohella avainasemassa tapahtuman onnistumisen suhteen ovat kuljetukset Mikkelistä ja Pieksämäeltä. Niihin liput saa ostettua aikanaan verkkosivujen kautta. Juhlakansaa odotetaan saapuvan lähikunnista ja –kaupungeista.
– Tapahtuman ajankohta on mielestämme hyvä, lomakuukausi on juuri alkanut ja isoja musiikkitapahtumia ei samaan aikaan lähitienoolla ole, Ikävalko sanoo ja muistuttaa kyseisen viikonlopun olevan jo kuopatun Juva Rokkaa –tapahtuman ajankohta.
Samaan aikaan Mikkelissä järjestetään Farmari 2020 -maaseutunäyttely, joka tuo ihmisiä maakuntaan paljon.

 

Monia mahdollisuuksia

Idea paikkakunnan nimekkäimmästä tapahtumasta syntyi keskellä viime kesää. Viljo Ikävalko ja Jarno Laatikainen keskustelivat vapaa-ajallaan festariviikonlopusta ja sen toteuttamisesta Haukivuorella. Pitkän linjan ravintoloitsijana tunnettu Aimo Hassinen innostui asiasta pikku hiljaa. Lopullinen päätös syntyi vasta viime kuussa.
Juhla-alueelle voidaan ottaa iltaa kohden sisään noin 2000 ihmistä. Ehdoton edellytys ensiajatuksesta lähtien oli se, että tapahtuma täytyy järjestää katetussa tilassa. Tämä toteutuu käytännössä ison juhtateltan avulla.
– Ei sääriskiä voi yksinkertaisesti tässä mittaluokassa ottaa. Onhan tässä muitakin kompastuskiviä olemassa, mutta niinhän yrittämisessä on aina, Laatikainen kertoo.

Hummeri Häppenin –tapahtumaa varten on perustettu hiljattain oma yhtiönsä, Iivents Oy. Yhteisyrityksen avulla yhdistyvät taustatekijöiden osaamisalueet, jonka lopputuloksena on koko Haukivuorea markkinoiva ja palveleva tapahtuma.
Jotta Hummeri Häppenin -tapahtumasta muotoutuu onnistunut koko kansan juhla, niin mukaan tarvitaan aktiivisia toimijoita ja yrityksiä. Tapahtuman iso asiakasvirta on mahdollisuus myös muille palveluille.
Käytännön kysymyksiin, kuten majoitus-, leirintä- ja ruokapalveluihin, tapahtuman järjestäjät palaavat ensi vuoden puolella järjestettävän infotilaisuuden myötä.
– Mahdollisuuksia on vaikka mihin. Olisinkín ilahtunut, jos saisimme järjestettyä mahdollisimman monta osa-aluetta paikallisin voimin, Laatikainen toivoo.


Keskustan visiointisuunnitelma antaa eväät kaavoitukselle

Reilun vuoden mittainen suunnittelu-urakka vietiin päätökseen. Nyt pallo on haukivuorelaisilla.

Yhtenäiskoulun ruokalaan oli saapunut lähemmäs 30 asiasta kiinnostunutta, kun keskustan visiointisuunnitelma esiteltiin yleisölle viime viikon lopulla. Lähes pääsääntöisesti kaikki olivat ihastuneita tulevaisuuskuvaan, minkä suunnitelma mahdollistaisi.

Tilaisuudessa esitettiin kysymyksiä muun muassa aikatauluista sekä rahoituksesta.
– Kaavoitus alkaa heti kun saan tiedon, mitä kohteita lähdetään kehittämään. Rakentamisen suhteen aikatauluja on vaikea sanoa. Onko se muutaman vuoden vai kymmenen vuoden kuluttua. Siihen vaikuttaa vahvasti myös kaupungin taloudellinen tilanne, Mikkelin kaupungin kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen totesi.
Esittelijät lupasivat että kuluvan vuoden loppuun mennessä suunnitelmasta valmistuu lopullinen 3D-versio, joka on nähtävissä verkossa ja YouTubessa.


Wanhasta Osulasta kylän paras joululahja

Sanna Saloviin (vas.) ryhtyy Wanhan Osulan kauppiaaksi. – Me siirrymme ”saattaen” eläkkeelle, eli olemme mukana siirtymävaiheessa ja jätämme toiminnan uuden kauppiaan käsiin pikkuhiljaa, kertovat jatkajasta iloitsevat Sirpa ja Kimmo Nykänen.

Liiketoiminta siirtyy uusille yrittäjille. Nykäset jatkavat mentoreina jonkin aikaa.

Vuoden 2018 keväällä Wanhan Osulan kauppias Kimmo Nykänen päätti vaimonsa Sirpan kanssa että pian on aika siirtyä eläkkeelle. He alkoivat etsiä jatkajaa yritykselleen.
Nyt etsintä on tuottanut tulosta. Haukivuorelaiset Sanna Saloviin ja Jukka Niilo-Rämä perustivat osakeyhtiön, joka jatkaa Wanhan Osulan liiketoimintaa entisellä nimellä.


Osallistu Pukkivisaan!

Tiedätkö sinä kuka piilottelee parran takana?

Arvaa kuka on Haukivuoren Seudun joulupukki ja osallistu arvontaan. Palkintona kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Moccamaster. Lukijat voivat osallistua kilpailuun Haukivuoren Seudun kotisivuilla osoitteessa haukivuorenseutu.fi/pukkivisa tai toimittamalla lehdessä olleen kupongin Wanhaan Osulaan.

Joulupukin haastattelu on luettavissa 11.12.2019 ilmestyneestä Haukivuoren Seudusta.

Voittaja julkistetaan tammikuun 15. päivänä Haukivuoren Seudun kotisivuilla ja paperilehdessä.
Vastausaika 31.12.2019 saakka.

Osallistu pukkivisaan tästä!


Tuikku pisti sakset naulaan

Pentti Nikulainen rutisti Tuija Sepposta kiitokseksi kaikista vuosista. – Kiitos taas väljästä hatusta ja hyviä eläkepäiviä, Nikulainen kiitteli.

Kukas sen tukan nyt leikkaa?

Tuija ”Tuikku” Sepponen tuli parikymppisenä Haukivuorelle ja on siitä lähtien toiminut monien haukivuorelaisten miesten, naisten ja lasten luottoparturi-kampaajana.
– Nyt on töitä tullut tehtyä jo 42 vuotta ja on aika jäädä eläkkeelle, Tuija sanoo.
– Mitään ongelmaa minulla ei asian suhteen ole. Olen varma että osaan jäädä oikein mainiostikin eläkepäivä viettämään.

Ja todellakin, Tuija on tehnyt parturin töitä hyvin nuoresta.
– Ensimmäinen työni oli jo 11-vuotiaana. Menin silloin kesäksi vieraalle kotiapulaiseksi. Hoidin vauvaa ja taaperoa sekä siivosin ja tiskasin, kerto Tuija.
– Palkka oli 100 markkaa kuussa. Tuohon aikaan se oli iso raha ja vieläpä sen ikäiselle tytölle.
Tuijalle ehdotettiinkin että hän voisi hakeutua lastenhoitoalalle, mutta se ei tuntunut omalta.

Sitä Tuija ei osaa kertoa, mikä hänet parturiksi lopulta sai lähtemään. Kuitenkin opiskelut Mikkelin ammattikoulun parturilinjalla alkoivat jo 14-vuotiaana. Opiskelujen ohella Tuija teki myös töitä.
– Koulusta valmistuin vähän ennen kuin täytin 16 vuotta eli kamalan nuorena.
Kaikki ihmettelivät valmistujan nuorta ikää, sillä yleensä ammattikoulu aloitettiin vasta 16-vuotiaana.
– Sain rehtorilta stipendin, hopeisen Leijona-merkkisen rannekellon, joka on minulla edelleen olemassa, kertoo Tuija.

Koulun jälkeen tie vei Mikkelistä Ristiinaan ja siellä elämään astui rakkaus.
– Olin 18-vuotias ja hullaannuin täysin omaan prinssiini. Olen edelleen saman miehen kanssa ja mies sen kuin paranee vaan vuosi vuodelta, Tuija kehuu.
Tuija teki kiepin myös Rantasalmella, kunnes hänet houkuteltiin takaisin kotikonnuilleen yrittäjäksi. Vuosi oli 1978.

Alkuun Tuija teki vain parturin töitä, mutta asiakaskunta laajeni pikkuhiljaa. Myös naisia alkoi käydä Tuikulla.
– Kokonaiset perhekunnat vauvasta vaariin ovat olleet asiakkaitani. Jotkut jopa aivan alusta lähtien, Tuija iloitsee.
– Kesäaikaan myös liikkeen ovi kävi entistä vilkkaammin, kun kesäasukkaat tulivat luottoparturinsa penkkiin.

Eläkepäivinään Tuija aikoo mennä metsään: marjastaa ja sienestää sekä nauttia vapaudesta.
– Ennen kaikkea minä aion omistautua miehelleni. Nyt alkaa meidän laatuaika. Asiakkaat kyllä meinaavat laittaa vähän hanttiin, mutta elämässä pitää olla muutakin kuin työ, napauttaa Tuija.
– Minulta kysytään että: ”Mitä me sitten sanotaan, kun joudutaan menemään uudelle kampaajalle tai parturille.”
Ja Tuijan mukaan miehet varsinkin vaikeroivat, etteivät osaa sanoa mitään kenellekään.
– Se on nyt vaan oltava rohkea, minä sanon.

Tuija myöntää että asiakkaita tulee ikävä, mutta toisaalta, eihän hän ole mihinkään Haukivuorelta lähdössä.
– Tuollahan me torin nurkalla tavataan varmaankin harva se päivä, nainen nauraa.
Suunnitelmissa on myös entistä tiiviimpää mökkeilyä ensi kesänä sekä yhdessäoloa.
– Nukkumiselle ja oleilulle aion myös antaa aikaa, sanoo Tuija.
Pariskunta käy kahdesti vuodessa ulkomailla. Siitä tuskin tingitään jatkossakaan.
– Silti olemme molemmat kotona viihtyvää sorttia, joten parhaiten meidät varmaan löytää sieltä. Ja kesällä mökiltä, Tuija päättää.


Perustuuko aluejohtokuntien lakkautusesitys väärinkäsitykseen?

Virkamiesvalmistelu ei kestä avointa tarkastelua pitäjistä katsoen.

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta esittää Mikkelin kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle aluejohtokuntien lakkauttamista. Lautakunnan esityksessä todetaan kaupungin heikon taloustilanteen vaativan voimakasta talouden sopeuttamista.
Kaupungilla on lakisääteisiä vaikuttamistoimielimiä sekä toimielimiä, joita kaupungilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta ylläpitää. Aluejohtokunnat kuuluvat ei-lakisääteisiin vaikuttamiselimiin.

Jokaisella neljällä aluejohtokunnalla on tähän saakka ollut käytettävissään oma 30 000 euron vuosibudjetti sekä kaikille yhteinen 150 000 euron määräraha strategisiin hankkeisiin.
Kaupungin valmistelussa olevassa ensi vuoden talousarviossa aluejohtokunnille ei olla enää osoittamassa nykymuotoista rahoitusta.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana esityksessä sanotaan että Haukivuoren ajk:lta olisi tullut kaupungille aloite, jossa se ehdottaa pitäjäyhdistyksen perustamista tai kumppanuusmallia.
Esityksessä viitataan ajk:n viime vuoden elokuussa kaupunginhallitukselle lähettämään aloitteeseen, jossa Haukivuoren aluejohtokunta esittää kaupunginhallitukselle aluejohtokuntien pöytäkirjamuodollisuuksien helpottamiseksi esityslistojen ja pöytäkirjojen laatimista yhdistysten mallilla.
– Missään aluejohtokunnan pöytäkirjassa tai sen lähettämässä aloitteessa ei lue että Haukivuoren ajk ehdottaisi toimintamallin muuttamista rekisteröidyksi yhdistykseksi, jyrähtää Haukivuoren aluejohtokunnan puheenjohtaja Leo Laukkanen.

Esityksen valmistelija, elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja Virpi Launonen, toteaa että lainsäädäntö määrää miten toimitaan.
– Jos päätöksentekoa halutaan keventää, täytyy tehdä valinta ollaanko yhdistys vai kaupungin toimielin. Jos toimitaan niin kuin yhdistys, silloin ollaan yhdistys.
– Kuntaa koskeva hallintosääntö ja lainsäädännöt koskevat kaikkia sen toimielimiä, myös kokousteknisissä asioissa. Pullasta ei voi ottaa vain rusinoita.

Se mitä aluejohtokunnille lopulta tapahtuu, on Launosen mukaan täysin kaupunginvaltuuston käsissä.
– Lakkautetaanko ne vai muuttuuko toimintamalli, siitä en osaa sanoa yhtään mitään.
– Minä olen valmistellut vieläkin kevyempää ja edullisempaa mallia, mutta tällaista mallia nyt viedään eteenpäin.

Laukkasen mukaan aluejohtokunnat haluavat jatkaa arvokasta työtään nykyisillä rakenteilla, mutta kevennetyllä hallintobyrokratialla. Rekisteröity yhdistys- tai kumppanuuspöytämalliin siirtyminen vie aluejohtokunnilta kuntalaissa säädetyt toiminta- ja yhteistyöedellytykset.
– Muutos toisi myös paljon epävarmuustekijöitä toiminnan jatkuvuudelle ja vapaaehtoistoiminnalle, mitä aluejohtokuntatoiminta aina valtaosin tulee olemaan, Laukkanen toteaa.

Sitä Laukkanen ei myöskään ymmärrä, miksi asiaa on valmisteltu kaikessa hiljaisuudessa.
Puheenjohtajan mukaan aluejohtokunnilta ei ole kysytty mielipidettä tai mitä ne itse haluaisivat.
– Olemme olleet pelkästään huhupuheiden varassa. Kun olemme kysyneet, mitä aluejohtokunnille tapahtuu, meille on sanottu että asia on salainen. Tämäkö on sitä kaupungin avointa strategiaa, Laukkanen lopettaa.


Uusi päiväkoti käyttöön pian

Ääniergonomia on ollut suunnittelussa yhtenä tärkeänä tekijänä. – Kaikki pintamateriaalit materiaalit ovat ääntä vaimentavia, kuten nämä katossa roikkuvat ankat, kertoo päiväkodin johtaja Maarit Luukkonen.

Rakennus luovutettiin varhaiskasvatukselle.

Haukivuoren uusi päiväkoti on viimeistä silausta vaille valmiina vastaanottamaan loppukäyttäjänsä, eli lapset.
– Matkan varrella ei ilmennyt ongelmia. Rakennus valmistui aikataulussa, kustannukset pysyivät budjetissa ja rakennus pysyi kuivana koko rakennusajan, kertoo Mikkelin kaupungin kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen.
– Rakennuttaja sekä käyttäjät ovat tulokseen erittäin tyytyväisiä. Nyt päiväkotiin käsittääkseni asennetaan vielä kalusteita ja viimeinen silaus tehdään varmaankin siinä vaiheessa, kun loppukäyttäjät eli lapset saapuvat taloon.

Nuput, Pirpanat ja Muksut siirtyvät joulukuun alussa uusiin tiloihin, kun uusi päiväkoti otetaan käyttöön. Uudet hienot tilat ovat muunneltavissa tarpeen mukaan isommiksi tai pienryhmätiloiksi.
– Ääniergonomiaa tässä talossa on ajateltu lattiasta kattoon. Esimerkiksi huonekalut, lattiamateriaali ja kattomateriaalit ovat ääntä vaimentavia, kertoo Päiväkodin johtaja Maarit Luukkonen.
– Kaikki kalusteet ovat yhteensopivia ja niitä voi myös liikutella helposti paikasta toiseen tarpeen mukaan.

Liikunta kulkee teemana läpi koko talon. Kuvassa Pirpanoiden nukkari ja leikkitila muuntuvine kalusteineen.

Liikunta kulkee teemana läpi koko talon. Kattoon on ripustettu esimerkiksi keinua ja renkaita. Sen lisäksi värikkäät liikuntavälineet muuntautuvat
– Lapset ovat käyneet jo tutustumassa tiloihin useamman kerran, ettei heidän tarvitse yhtäkkiä hypätä uuteen paikkaan. Liikuntavälineet ovat olleet erittäin suosittuja, kertoo Luukkonen.
Päiväkodissa kulkee myös väriteema läpi talon.
– Jokaisella ryhmällä on oma värinsä. Lasten on värien avulla helpompi hahmottaa, missä ollaan ja minne pitää mennä.

Uuden päiväkodin myötä Haukivuorelle avautuu lisää päivähoitopaikkoja.
– Nuppula on vuoropäiväkoti eli tarvittaessa hoitoa tarjotaan kellon ympäri, joka päivä läpi vuoden. Kaiken kaikkiaan meillä on reilu 60 lasta, kun lasketaan mukaan esikoululaiset. Henkilökuntaa talossa on parikymmentä.
– Uudet tilat kuitenkin mahdollistavat sen että voimme ottaa lisää lapsia eli tervetuloa, Luukkonen sanoo.

Henkilökunta on ollut mukana suunnittelemassa tiloja.
– Suunnittelu alkoi kaksi vuotta sitten kaupungin omalla suunnittelulla. Sen jälkeen kilpailutettiin tekijä ja päädyimme Laptiin. Pienillä muutoksilla tästä tuli juuri sellainen kuin me halusimmekin.
– Olemme kaikki odottaneet innolla tämän valmistumista ja nyt on vielä viimeinen ponnistus edessä. Muutto tapahtuu tämän viikon aikana ja toiminta alkaa täydellä teholla ensi maanantaina.

Lapset odottavat Luukkosen mukaan innolla muuttoa uuteen päiväkotiin.

Isosta salista löytyy esimerkiksi kiipeilyseinä, ja puolapuut nousevat tarpeen mukaan joko seinälle tai ovat laskettavissa alas pieneksi esiintymislavaksi tai laskualustaksi. Etualalla kuvassa katsomorakenteet, jotka muuntautuvat vaikkapa askartelupisteeksi.

– Lapset ovat käyneet pienissä ryhmissä täällä ja ovat innoissaan uusista tiloista. Liikunta- ja leikkivälineet ovat olleet testissä ja ne on todettu tosi hyviksi, nauraa Luukkonen.
– Eri päiväkotiryhmät ovat käyneet jo useampaan otteeseen myös pihalla leikkimässä ja testaamassa sen kalusteet.
Milloin vietetään avajaisia, se on Luukkosen mukaan vielä hieman auki.
– Tammikuussa kuitenkin pidetään avoimet ovet, Luukkonen lupaa.


HAUKIVUOREN SEUDUN JAKELU Postin lakon aikana

Tärkeä tiedotus toimitukselta:

  • Haukivuoren taajamassa HaSe jaetaan täyspeittona ilmestymispäivinä.
  • Voit noutaa oman paperilehtesi seuraavista paikoista:
    • S-Market Haukivuori
    • Wanha Osula
    • Auto- ja venetarvike Hannula
    • Harjun Helmi
  • Mikkelissä lehden voit hakea Haumedia Oy:n yhteistoimituksesta, avoinna arkisin klo 9–16, osoitteesta Pulttikatu 2, 50170 Mikkeli.
  • Pyydämme lehden noutajia ottamaan oman lehtensä 1 lehti/talous -periaatteella, jotta lehtiä riittää kaikille.

Toimitus on pahoillaan Postin lakon aiheuttamasta harmista ja toivomme lakon osapuolten pääsevän sopuun mahdollisimman pian.

Posti päivittää verkkosivuille lakon tilannetietoja kaksi kertaa päivässä (klo 12 ja 18), osoitteessa posti.fi


Aluejohtokuntien kohtalo taas tapetilla

Aluedemokratian toimieliminä vaikuttaineiden aluejohtokuntien sijaan on esitetty jopa järjestömahdollisuutta.

Aluejohtokuntien kohtalo nousi jälleen esille hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan kokouksessa lokakuun puolessa välissä pidetyssä kokouksessa. Lautakunta esitti vuoden 2020 talousarvioesityksessä aluejohtokuntien toiminnan uudistamista. Esityksen tavoitteena on vähemmän muodollinen ja hallinnollista resurssia edellyttävä toimintamalli.

Asia on päätettävänä Mikkelin kaupunginvaltuuston kokouksessa joulukuussa. Mikäli aluejohtokuntien toimintamalli muuttuu merkittävästi, niin Haukivuoren ajk:n ensi vuodelle tekemät suunnitelmat saattavat menevät jäihin.


Hirvet ovat nyt liikkeellä

Varoituksia hirvistä ei laiteta turhaan teiden varsille. Jos metsästyskoiran tai -miehen näkee tien laidassa, niin vauhtia tulisi hidastaa.

Hirvenmetsästys on täydessä vauhdissa.

Hirvenmetsästys on lähtenyt hyvin käyntiin. Haukivuori-Virtasalmi riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Raimo Pulliainen kertoo hirviä olevan tänä vuonna alueella runsaasti.
– Metsästysajan alettua ensimmäinen viikonloppu oli kaamea. Vettä satoi runsaasti, joten koirat eivät päässeet jäljellä. Tahti on kuitenkin kiristynyt ja nythän ollaan vasta alussa, Pulliainen toteaa.
Haukivuorelle myönnettiin lupia 84 ja niistä on käytetty lehden painoon mennessä noin neljännes (35 %).
– Aikuisia hirviä on kaadettu 21 ja vasoja 27, Pulliainen kertoi viikonlopun jälkeen saldon.
Virtasalmen puolelle lupia myönnettiin 55 kappaletta ja niistä on käytetty Haukivuoren kanssa lähes saman verran eli 34,5 %.


Luontomatkailun suosio kasvaa

Matkailijat hakevat elämyksiä Sellainen voi olla parin tunnin tai yön yli retki islanninhevosten kanssa. Kuva: Markku Janhunen

Yrittäjät ovat tyytyväisiä kuluneeseen vuoteen

Urheilukalastuskohde Nykälänkoski yrittäjä Markku Suonio on erittäin tyytyväinen kuluneeseen vuoteen. Heillä kausi jatkuu vielä reilun viikon, jonka jälkeen alkaa Off-season. Eli kalastamassa voi käydä, mutta muita palveluita Nykälänkoskilla ei ole tähän aikaan vuodesta. Lupa-asiat hoituvat puhelimitse.
– Kalastajia oli kesällä vaihtelevasti, mutta esimerkiksi venäläismatkailijoiden vierailut vaikuttaisivat olemaan elpymään päin, Suonio kertoo.
Huippuvuosiin verrattuna matkailijoiden määrään on vielä pitkä matka.

Ratsutila Toivonharjun yrittäjä Markku Janhunen kertoo ratsastajia riittäneen tänä vuonna jo toukokuulta saakka.
– Jos katsotaan viiden tai jopa kymmenen vuoden taakse, niin suurin muutos on tapahtunut juurikin huhti-toukokuun suhteen. Kävijämäärä on ainakin tuplaantunut.
– Olisivatko ihmiset alkaneet ottaa lomiaan jo huhti-toukokuussa, Janhunen pohtii.
Juhannuksen jälkeen alkaa todellinen sesonki, jolloin yrittäjän on mietittävä omat vapaat hyvissä ajoin.


Missä on sähköä, siellä on myös paloriski

Eläkkeellä oleva palopäällikkö Pertti Häkkinen sammutti esimerkillisesti rasvapalon sammutuspeittoa käyttäen.

Tulipalon vaaratekijöitä voi karsia omalla huolellisuudellaan.

Setlementti järjesti paloturvallisuustietoiskun yhdessä Etelä-Savon Pelastuslaitoksen kanssa Hyvän Olon Kohtaamispaikassa viime torstaina. Paikalle oli saapunut kymmenkunta asiasta kiinnostunutta.
– Itsestä on kiinni, miten ne kodin vaaranpaikat tunnistetaan. Tärkeä tekijä on huolellisuus. Miten esimerkiksi kodin sähkölaitteita huolletaan. Jos valot vilkkuvat, kutsutaanko sähkömies tarkastamaan tilanne vai odotetaanko, kunnes jostain käy käry. Silloin voi olla liian myöhäistä, kertoi palopäällikkö Isto Heikkinen.
Heikkisen mukaan huolimattomuudestakin voi saada sakot.