Uutiset

Alla näytteitä uutisistamme. Haluatko lukea enemmän siitä mitä Haukivuorella tapahtuu?
Tilaa Haukivuoren Seutu tästä.


Pykälänmaan tontut kutsuvat joulutunnelmaan

Manta Vauhkonen ja Anniina Kohvakka valmistelevat pääosan pop up -joulukahvilan kattauksista valkoiseen saliin.

Kahvilassa on huomioitu myös ruokarajoitteet.

VIRPI KONTINEN

Haukivuoren yhtenäiskoulun yhdeksättä luokkaa käyvät Anniina Kohvakka ja Manta Vauhkonen perustavat pop up -pikkujoulukahvilan ensi lauantaiksi ja sunnuntaiksi Pykälänmaantie ykköseen. Kaksikko suunnittelee ja valmistaa tarjottavat itse. Tytöt myös tarjoilevat upeat jouluntuoksuiset ja -makuiset herkut suoraan pöytiin ja huolehtivat tiskeistä. Tarjonnassa on huomioitu laktoositon, gluteeniton ja vegaaninen ruokavaliokin. Tarjolla on myös kahvia, haudutettua teetä, glögiä ja mehua.
Hinnoittelu on pidetty maltillisena, ja maksaa voi käteisellä tai MobilePayllä. Tarvikkeiden hankkimiseen apua tulee vanhemmilta, mutta tyttöjen budjetointitaitoja on kysytty laskelmien teossa.
Jouluisesta tapahtumasta halutaan hallitun kokoinen, vaikka maalaistalon pihaan paljon autoja mahtuukin.
– Suosittelemme, että varaatte paikkanne tiettyyn kattaukseen etukäteen, koska yhteen kattaukseen mahtuu rajallinen määrä vieraita. Toki yllättävät kävijätkin ovat lämpimästi tervetulleita, Anniinan äiti Anne Häkkinen sanoo.
Kahvilaan piipahtaminen sopii hyvin ohjelmaksi kaveri- ja sukulaisseurueille.

Kahvilatuotoillaan ystävykset rahoittavat varoja vaativia harrastuksiaan, joista pari on alkanut jo ensimmäisenä elinvuonna. Anniina käy ratsastamassa Haukivuoren ratsastuskoululla lajeinaan koulu- ja esteratsastus. Manta taas innostuu hiihdosta, ampumahiihdosta ja laskettelusta.
Säästämiseen perehtymisen ohella neitosille karttuu kahvilasta kokemusta, miten omaa rahaa voi ansaita. Tälle viikolle sattuvasti osuu myös tet-viikko. Manta tutustuu Nuppulan päiväkotiin ja Anniina Uutta elämää -kahvilaan.
– Meillä on ollut kotitalous valinnaisaineena viidenneltä luokalta lähtien, neitokaiset kertovat.
Pop up -kahvilaan ideaa Anniina sai kuitenkin Juuso-veljeltä, joka on osallistunut pop up -ravintolapäiviin. Anniina sai Mantan mukaan hankkeeseensa helposti. Anniina, joka on jo toteuttanut esimerkiksi pääsiäiskakkutilauksia, keskittyy koristeluun, kun Mantan heiniä on asiakaspalvelu.
Yrittäjyydestä tytöillä on positiivinen kuva. Heistä Anniina on nähnyt yrittäjyyden eri puolia isäpuolensa työskentelyä seuratessaan.


Kalvitsaan jäi 20 metrin pätkä soratietä

Asfaltoitu Lastaajantie muuttuu kesken päällysteen soratieksi.

Yksityistielle tehtiin uusi asfaltti, mutta yleisen tien osuudelle ei.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Kalvitsassa puutavaran lastauspaikalle johtavalle Lastaajantielle tehtiin muutama vuosi sitten asfaltointi. Yksityistien päällystetty osuus on vilkkaan rekkaliikenteen käytössä, sillä puujunia kuormataan Kalvitsassa keskimäärin yksi viikossa, ja kuormausaluetta käytetään myös terminaalina.

Urakan tilasi Kalvitsa–Koivuselkä-yksityistien tiekunta, ja se sai siihen Väylävirastolta riittävän rahoituksen. Päällystysurakassa Lastaajantien alkupäähän jäi kuitenkin ely-keskuksen hallinnoima noin 150 metrin huonokuntoinen pätkä, josta parikymmentä metriä on kokonaan ilman päällystettä. Siisti asfaltointi päättyy yksityistien rajaan kuin leikaten.

Tiekunnan puheenjohtaja Jorma Hasanen kertoo, että valtion lyhyen tieosuuden asfaltointia ehdotettiin silloin, kun urakka tehtiin, mutta siihen ei löytynyt rahoitusta. Tiekunta on pyytänyt korjausta uudelleen, ja sellaista lupailtiin kesälle 2022.
– Taisi se kesä jo mennä, tuskinpa korjausta tulee enää tänä vuonna, Hasanen harmittelee.

Asfaltti olisi ollut edullinen tehdä samalla, kun sitä laitettiin muutenkin. Kuljetusyrittäjänä toimiva Hasanen on tyytyväinen siihen, että rekkojen kuluttama yksityistien osuus saatiin aikanaan korjattua.
– Tie upotti ja oli heikossa kunnossa. Varsinkin huonojen kelien aikaan oli vaikeaa.

Teiden kuntoa Hasanen ehtii työnsä puolesta arvioida jatkuvasti. Viitostien nykytilaa hän kiittelee. Mennyt kesä oli suotuisa myös sorateille. Yksi heikoimmista taas on juuri Kalvitsa–Narila, jolta Lastaajantie haarautuu.
– Tie 4591 on murheenkryyni. Vanhat päällysteet on tehty pienellä budjetilla, ja tien runko on huonossa kunnossa.


Kiirettä pitää varsinkin kesäisin

Pienkonekorjaaja Otto Janhunen on nähnyt työurallaan, kuinka ruohonleikkurien tekniikka on kehittynyt.

Pienkonekorjaaja sekä huoltaa että korjaa moottorikäyttöisiä kulkupelejä ja työvälineitä.

VIRPI KONTINEN

Pienyrittäjä Otto Janhusen alaa on pienkoneiden korjaus. Hänellä on korjaamotilaa Haukivuoren Keskustiellä ja varatilaa Mikkelissä. Työajat ovat varsin vaihtelevat.
– Myöhäissyksyllä on jo rauhallisempaa. Kesä on yleensä kiireisintä, kun monet asiakkaista odottavat nopeasti valmiiksi hoidettua korjausta. Talvella työllistävät moottorikelkkahuollot.
Janhunen kertoo, että vaikka hänen työssäkäyntialueellaan on myös muita saman alan tekijöitä, hommia riittää kaikille.

Janhunen on kevytyrittäjä, jonka toiminimi aloitti tammikuussa.
– Minulta tilataan töitä laidasta laitaan. Yleisimmin huolehdin moottoripyörien, -sahojen ja -kelkkojen sekä mopojen, ruohonleikkurien ja mönkijöiden kunnosta. Ehkä kiinnostavinta on moottorikelkkojen ja mönkijöiden laittaminen, koska niillä pääsee ajelemaankin.
Pienkoneiden korjaaminen on pitkälti käsityötä. Uudenaikaisempia apuneuvoja ovat testerit ja muut mittauslaitteet.
– Ruohonleikkurit ovat nykyään hienompia kuin pienkonekorjauksia aloitellessani. Monissa muissakin laitteissa näkyy modernisoituminen, pohtii Janhunen.

Toiminnallisuudesta innostuneen Janhusen alavalinta on ollut selvä pitkään.
– Pienestä asti olen rassannut ja roplannut. Kai se jotenkin kivaa on, hän nauraa.
Yläkoulussa valinnaiseksi lankesi luonnostaan tekninen työ. Peruskoulun jälkeen Janhunen siirtyi Esedun ohjeistamaan kolmivuotiseen oppisopimuskoulutukseen JS-Motorsille. Harppauksen peruskoulupohjalta suoraan palkkatyöhön hän koki isoksi.
Työtä JS-Motorsilla ehti kestää yhdeksisen vuotta, ennen kuin Janhunen ryhtyi yrittäjäksi. Muutosta hän on pitänyt tähän mennessä onnistuneena.
– Kaikki kulut ovat nousseet, ja sähköhintojen korotuksestakin pelotellaan. Etuna omassa huoltopisteessäni on se, ettei tarvitse ajaa autolla päivittäin Mikkeliin.


Wanha Osula on maakunnan paras!

Yrittäjät Sanna ja Kira Saloviin palkittiin viime viikolla Pieksämäellä pidetyssä Etelä-Savon kunnallisjohdon seminaarissa.

Arvostettu tunnustus luovutettiin viime viikolla hyvässä seurassa.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Wanhan Osulan yrittäjäkaksikko Kira ja Sanna Saloviin saivat salin täydeltä aplodeja viime keskiviikkona Pieksämäellä Etelä-Savon kunnallisjohdon seminaarissa.
Siellä paljastettiin vuoden 2022 Maakunnan parhaat -tunnustuksen saaneet. Ehdotuksia tunnustuksen saajiksi maakuntaliitto oli pyytänyt syys–lokakuussa nettikyselyllä, ja niitä kertyikin useita kymmeniä.

Osulasta tällä hetkellä päävastuun kantava Kira Saloviin on palkinnosta riemuissaan.
– Olen kiitollinen, että näin paljon saadaan tunnustusta tästä työstä. Välillä täällä kiireen keskellä ei osaa aina arvostaa kaikkea. Tällä pärjää pitkälle, Saloviin iloitsee.
Perusteluissa korostettiin, että Wanhasta Osulasta on tullut kyläläisten olohuone ja tärkeä osa alueen elinvoimaa. Kira Saloviin pohtii, että niinhän se on.
– On varmasti monille tosi tärkeää, että Haukivuorella on tällaisia palveluita. Jos Wanha Osulaa ei olisi, niin mitä täällä olisi?
Yleisöäänestyksessä Wanha Osula sai koko maakunnasta eniten ehdotuksia. Saloviin sanoo, että koko paikka perustuu haukivuorelaisiin ihmisiin.
– Palkinto on varmasti meitä äänestäneiden ansiota, ja ei me kyllä oltaisi tässä ilman meidän asiakkaita.

Sekatavarakaupan pyörittäminen pienellä paikkakunnalla ei ole helppoa. Vaikeusastetta on lisännyt vielä se, että taloudessa on ollut joku poikkeustila koko Saloviinien yrittäjäuran.
– On ollut koronaa ja sotaa, koko ajan haastavaa. Kun olin viime talvena ensimmäiset kuukaudet yrittäjänä, mietin, että tällaistako tämä on.
Vaikeisiin aikoihin on pyritty vastaamaan tekemällä toiminnasta monimuotoista. Rautakauppatavaran lisäksi Osulassa on kahvila, lähiruokaa ja paikallisia tuotteita. Iltaisin kahvilassa voi järjestää tilaisuuksia, ja tiloja on vuokrattu myös kauneuspisteelle.


Suolentis-tuotoista tonni HaKi:lle

Petri ja Tiina Janhunen Haukivuorelaiset ry:stä luovuttivat lahjasekin Haukivuoren Kisailijoiden puheenjohtaja Samuli Häkkiselle.

Rahat kohdentuvat Haukivuoren Kisailijoiden kautta lasten ja nuorten liikuntaan.

VIRPI KONTINEN

Haukivuorelaiset ry:n Suolentis-vastaava Tiina Janhunen naurahtaa, että yhdistyksen hiljattain tekemä 1 000 euron lahjoitus Haukivuoren Kisailijoille sujui sukkelasti.
– Sain lahjoitusidean Suolentiksen tuotoista saunareissulla. Minulla ja muilla yhdistyksen jäsenillä oli halu tehdä hyvää koko kylälle ja erityisesti myös kannustaa paikkakunnan lapsia ja nuoria, joille saisi olla nykyistä enemmän mieluisaa tehtävää.
Saajaksi valikoitui HaKin nuorisotyö siksi, että seura on seudulla merkittävän iso toimija. Haukivuorelaiset ry:llä itsellään ei ole yhtä suuria toimintakanavia.

Suolentisläisten oli helppoa luopua tuhannesta eurostaan, koska Haukivuorelaiset ry on yleishyödyllinen yhdistys. Tuottovaaraa ei tosin liiemmin ole ollut. Viime vuonna suolentopallon MM-kisat olivat tappiolliset, ja tänä vuonna kisojen menot ja tulot olivat suurin piirtein tasoissa.
– Jos plussan puolelle on päästy, rahaa on käytetty matkakorvauksiin tai muihin tapahtumiin, Janhunen valaisee.
Haukivuoren Kisailijoiden puheenjohtaja Samuli Häkkinen iloitsee saadusta taloudellisesta tuesta.
– On aina mukavaa, kun seuratoimintaa muistetaan. Käytämme osan avustuspotista syyskauden liikuntaperjantaiden järjestelyihin Hauki-Hallilla. Talven aikana suunnittelemme, miten lopuilla varoilla lapsia sekä nuoria liikutamme. Toteutus alkaa sitten keväällä.


Joditabletteja meni paljon Haukivuorellakin

Apteekkari Eija Sanisalon arjessa tärkeä apu on automaattisesti toimiva tilausjärjestelmä.

Apteekilla on ollut kysyntäpiikkejä, ja lääkkeissä on joskus toimitusvaikeuksia.

VIRPI KONTINEN

Haukivuoren apteekin apteekkari Eija Sanisalon mukaan alalla on tänä vuonna koettu moninaisia haasteita. Ensimmäisenä mieleen juolahtavat jodiepisodit. Kun Venäjä hyökkäsi helmikuun lopulla Ukrainaan, ihmiset säikähtivät ja ostivat nopeaan tahtiin joditabletteja, joiden kysyntä on yleensä lähes olematonta.
– Jodipakkauksia jäi apteekkini varastoon, ja arvioin niiden riittävän vastaamaan kysyntään. Toisin kävi.
Sosiaali- ja terveysministeriö antoi lokakuussa tiedotteen joditablettien hankkimisesta. Joditabletit loppuivat alkukuusta ruuhka-Suomen apteekeista, mutta tämänhetkisen tiedon mukaan lähipäivinä jodia on jälleen saatavilla.

Sanisalo toteaa, että omanlaisiaan haasteita ovat asettaneet lääketehtaiden toimitusvaikeudet. Niistä viimeisimpänä oli kerran viikossa pistettävän, ei insuliinia sisältävän diabeteslääkkeen viivästyminen.
Useimpien apteekeissa myytävien tuotteiden osalta voivat asiakkaat olla rauhallisin mielin joka tilanteessa.
– Meillä on ohjeistus pitää varastossa paikkakuntalaisten ainakin kahdeksi viikoksi tarvitsema määrä särkylääkkeitä ja haavanhoitotuotteita. Myös säännöllisesti tarvittavien reseptilääkkeiden saatavuutta on turvattu samalla periaatteella.


Osallistavan budjetoinnin kohteet toteutuvat ensi keväänä

Keskustielle tulee levähdyspenkkejä.

Aluejohtokuntien tulevaisuus on yhä auki.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Mikkelin osallistavan budjetoinnin hankkeet toteutuvat vasta ensi vuoden puolella. Viime viikolla kokoontunut Haukivuoren aluejohtokunta tiedusteli asiaa kaupungilta, kun hankkeet eivät vaikuttaneet etenevän.
Mikkeli kysyi asukkailta mielipiteitä kaupungin alueille toteutettavista parannustoimista, ja Haukivuorella kohteiksi äänestettiin parkour-välineet, levähdyspenkkejä ja pyöränkorjauspiste.
Kaupungin vastauksen mukaan materiaalihankinnat tehdään tämän vuoden budjetista ja asennukset ensi vuoden. Tarkoitus on toteuttaa hankkeet ensi keväänä kaupungin omana työnä.

Aluejohtokunta antoi myös lausuntoja kaupungin lautakunnille. Huolenaiheena on jo pitempään ollut aluejohtokuntien tulevaisuus. Kevättalvella tehdyssä Patu-säästöohjelmassa päätettiin pienentää oleellisesti aluejohtokuntien budjettia, ja esillä on ollut siirtyminen yhden yhteisen aluejohtokunnan malliin.
– En usko, että yksi aluejohtokunta edistäisi asioita. Alueiden edustajat olisivat siinä aika yksin, puheenjohtaja Eveliina Naumanen sanoo.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo Siiskonen (kesk.) katsoo, että nykymuotoisten aluejohtokuntien tie ei ole välttämättä vielä kuljettu loppuun.

Naumanen sanoo, että paikallisten asukkaiden käyttäminen asioiden edistämisessä on itse asiassa ollut edullista kaupungille.
– Jos kaupungin oma vastuu kasvaa, silloin kaupungilta itseltään täytyy löytyä paukut asioiden edistämiseen. Jos kaupungin organisaatio tekee sen, se on palkkatyötä, ja se maksaa. Tai sitten työtä ei tehdä, jolloin alueilla ei tapahdu mitään.


Pankkitalojen toimijoille uudet osoitteet

Marika Väänänen viikkasi muutettavia tekstiilejä Mikkelin Setlementti ry:n Haukivuoren kohtaamispaikassa.

Parturi ja Setlementti löysivät uudet tilat, muut vielä etsivät.

VIRPI KONTINEN

Haukivuorella ajauduttiin syksyllä yllätyksiin, kun sekä vanhan Osuuspankin että Säästöpankin tiloissa päädyttiin vuokrasopimuksien purkamisiin. Mitä suunnitelmia muuttavilla toimijoilla tällä hetkellä on?
Parturi-kampaamo Letin Jaana Oittinen on jo muuttanut yrityksensä vanhalle taksikopille.
– Kokeilin kepillä jäätä eli otin yhteyttä kopin omistajaan vuokrankorotuksista kuultuani. Hän pohti päätöstään vain pari päivää.
Timpurilta meni remontointiin pari viikkoa, ja Oittisen liiketoiminta katkesi vain viikoksi. Pitkän harkinnan ja unettomuuden vaatinut muuttopäätös oli helpotus. Uudet tilat vaativat enää lisäsomistusta.

Toiminnanjohtaja Marju Kiiski Mikkelin Setlementistä kertoo, että Haukivuoren kohtauspaikka vaihtuu väliaikaisesti Keskustie 61 A 5:een, jonne pääsee 17. lokakuuta alkaen. Tila on esteetön.
– Tila on tarpeisiimme pieni. Se on kuitenkin paras niistä monista vaihtoehdoista, joihin olemme tutustuneet.
Sekä Kiiskiä että Setlementin paikallisaktiivia Marika Väänästä harmittaa edelleen vanhoista, kävijöiden välipysäkiksi sopineista toimitiloista luopuminen.

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan lähetyskasvatussihteerin Marja Holmin mukaan kukaan ei tiedä kirpputori Apajan tulevaa kohtaloa. Vinkkejä soveltuvista tiloista otetaan avoimin mielin vastaan. Yhtälö ei ole helposti ratkaistavissa, koska kirpputorin lisäksi tarvittaisiin tilaa myös muulle toiminnalle.
– Entiset tilat olivat hyvät, koska niissä kirpputorilla oli oma erillinen huoneensa, miettii Holm.

Vaihtoehtoja pyörittelee myös kukka- ja hautausyrittäjä Marjukka Lappi naapurien hävitessä ympäriltä.
– Olen nyt tilaton. Entisissä tiloissani jatkan niin kauan, kuin tarkenen ja vettä tulee.
Lappi on tutustunut moniin kyläkeskuksen vapaisiin tai vapautuviin tiloihin. Osuuspankin houkuttelevissa tiloissa esteeksi nousi Mikkelin keskustan liiketilojen vuokria vastaava korkea vuokrataso, Wanhalla Osulalla hankala kulkuyhteys.
Lapilla on ollut Haukivuorella hautaus- ja pitopalveluita sekä juhlien kukituksia yleensä kahtena aamuna viikossa.
– Vahvoja haluja jatkaa täällä on. Tilanteeni on todella harmittava. Ilman muutaman vuoden takaista Pieksämäelle laajentamista olisin lirissä.
Kotikonttorin periaatteella taas tällä hetkellä toimii Pirren puodin Pirre Paukku, jonka toiveet ovat yhdessä, vielä varmistumattomassa liiketilassa. Sitkeä yrittäjä valmistelee täysillä joulun lahjoja ja koristeita.
– Eteenpäin on mentävä. Olen tavoitettavissa ja ompelutöihin käytettävissä entiseen tapaan. Jos toimitilasuunnitelmani kariutuvat, järjestän pop up – ja messumyyntiä.


Jumppa-mix laittaa lapsiin vauhtia

Tanssikonkari Maria Nykänen sytytti pienimmät ryhmäliikkujat jiveen.

Vetäjinä vuorottelevat nuoret ja kokeneemmat taiturit.

VIRPI KONTINEN

Hauki-Hallin perjantaista liikuntatarjontaa alkoivat virkistää kahtenatoista kertana järjestettävät jumppa-mix-ryhmät. Ryhmät aloittivat toimintansa viime perjantaina. Haukivuoren Kisailijoiden voimistelujaosto järjestää peräkkäiset tanssi-, temppuilu-, akro- ja cheerleadingrupeamat niin, että ensin vuoroon pääsevät 7–9-vuotiaat ja toisena 4–6-vuotiaat.
– Tarjoamme pienille kurssilaisille vaihtelua, joka samalla helpottaa ryhmien vetämisurakkaa ja siihen sitoutumista. Haukivuorella on ollut kroonista ohjaajapulaa, kertoi ohjaajista Maria Nykänen, jolla itsellään on pitkä tanssitausta sekä vankkaa kokemusta Mikkelin Naisvoimistelijoiden ohjauskursseilta.

Muina ohjaajina vuorottelevat HaKi:n voimistelujaoston puheenjohtaja Mirva Vauhkonen ja monista urheiluharrastuksistaan tunnetut nuoret: cheerleaderit Lotta Vauhkonen ja Emmi Saarivuori sekä akroilevat Manta Vauhkonen ja Siiri Kaukoranta. Nuoret naiset johtavat omat osuutensa pareittain. He kertoivat, että jumppa-mixin järjestelyt eivät tunnu raskailta, vaan on hienoa olla mukana.
Koko nuori ohjaajajoukko pelaa myös Haukivuoren Pallon 10–17-vuotiaiden sekajoukkueessa. Osa ohjaajista lisäksi laskettelee, hiihtää tai on kiinnostunut ohjaajakoulutuksistakin.
– No, oikeastaan kaikki liikunta käy, he naurahtavat yhdessä.


Kouluvuorojen hankinta kaatui virheeseen

Haukivuoren alueen kouluvuorot kilpailutetaan vielä kerran uudelleen. Sopimusten vaihtuminen menee yli marraskuun alun.

Haukivuoren bussien kilpailu uusitaan jo toisen kerran.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Mikkelin kilpailuttamien koulu- ja asiointivuorojen liikennöintisopimukset eivät vaihdukaan marraskuun alusta. Syynä on hankinnasta tehty oikaisuvaatimus.
Valituksen teki haukivuorelainen Linjakas Oy, jonka mukaan hankinta julkaistiin väärässä kanavassa. Bussivuorojen kilpailut pitäisi julkaista erityisaloja koskevana hankintana, kun Mikkeli ilmoitti tarjouskilpailusta normaalina hankintailmoituksena.
Asiasta on vastaava ennakkotapaus, jossa Markkinaoikeus kumosi hankintapäätöksen. Mikkeli päättää tällä viikolla, millä aikataululla uudet tarjoukset on jätettävä.

Haukivuoren suunnan liikenteen voitti Kolkan Konehuolto ja Kuljetus, joka on Tuplabus-yrittäjä Jani Nykäsen toinen yritys. Tuplabus ajaa tällä hetkellä pientä osaa Haukivuoren liikenteestä.
Yritykselle kilpailutuksen voiton peruuntuminen ainakin toistaiseksi on luonnollisesti pettymys.
– Kaupungin virhehän se on. Nämä ovat meille aika isoja asioita, mutta asialle ei mitään voi, Nykänen sanoo.
Yritys ehti jo valmistella liikennettä, jonka piti alkaa 1.11. Kasvavaan liikenteeseen olisi tarvittu lisää autoja ja kuljettajia, ja niiden hankintaa oli jo käynnistelty.
– Autojen osalta markkinatilanne on huono, kun niitä ei tahdo saada. Ruvettiin jo katselemaan, mutta onneksi ei lyöty lukkoon mitään.

Erikoista kaupungin uudessa ratkaisussa on se, että uusiksi menevät kahdeksasta kohteesta vain ne, joihin Linjakas osallistui, vaikka menettelyvirhe oli kaikissa kohteissa. Ratkaisuun päädyttiin neuvottelemalla Linjakkaan kanssa. Muista kohteista ei ole valitettu.
– Muut tyytyivät tähän ratkaisuun, Mikkelin asumisen ja toimintaympäristön hallintopäällikkö Juha Ruuth sanoo.

Linjakas Oy ei halunnut kommentoida asiaa.


Omistaja haluaa yhä siivota vanhan kaupan tontin

Haukivuorelle pohjoisesta saapuvia tervehtii toistaiseksi kasa rakennusjätettä.

Keskeisellä paikalla olevan tontin omistaja vaihtui.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Asemankylällä tien 72 risteyksessä olevan vanhan kaupparakennuksen tontin omistaa nyt rakennusalalla toimiva Tim Aho. Kaupat on tehty kesällä, ja ne odottavat lainhuutoa, jolle on aikaa joulukuuhun asti.
Myyjänä on ravintoloita Haukivuorella pitänyt Emre Harmankaya, joka muutti loppukesästä Turkkiin. Aho on touhunnut tontilla jo ennestään, sillä hän lupasi siirtää kaupparakennuksen purusta saatavat hirret jatkokäyttöön.
Kyläläisiä on harmittanut, että hirsien viennin jälkeen tontille on jäänyt iso kasa pienempää puutavaraa ja muuta purkujätettä. Näkyvällä paikalla oleva kasa tervehtii ensimmäisenä Haukivuorelle tulevia.

Tällä hetkellä Aho työskentelee Helsingissä, Kansallisteatterin kattoremontissa, eikä itse käy Haukivuorella kuin korkeintaan viikonloppuisin.
– Pojat ovat luvanneet siivota tontin, ja tarkoitus on, että se olisi tyhjennetty vielä tämän vuoden puolella, Aho sanoo.
Naulattomat puunpätkät on tarkoitus sahata polttopuiksi, ja Aho on myös valmis myymään puut edullisesti.
Lyhyempiä puunpätkiä saa käydä hakemassa tontilta maksutta.
– Alle kaksimetriset naulaiset puut voi kantaa ilmaiseksikin pois.
Ahon puolesta tontilla voitaisiin pitää myös yhteiset talkoot, jos sellaiseen on Haukivuorella kiinnostusta. Purkutyömaalla on toimenpidelupa ensi vuoden lokakuuhun asti.

Entisen Savonseudun kaupan hirret ovat Kangasniemellä mökkitontilla, jonne Aholla on yhä tarkoitus rakentaa iso vapaa-ajanrakennus. Kauppatontin jatkokäytöstä Aholla ei ole vielä päätöstä.
– Hallia olen siihen miettinyt, siinä voisi olla vaikka puusepänverstas, hirsiveistämö tai peltisepänverstas.
Toistaiseksi suunnitelmat ovat jäissä yleisen taloustilanteen takia.


Taimikoista kannattaa pitää huolta

Metsuri Kimmo Kohvakka on tyytyväinen kuusikon vuosikasvuun.

Kokenut metsuri Kimmo Kohvakka kannustaa säännölliseen taimikonhoitoon.

VIRPI KONTINEN

Haukivuorelaisen metsurikonkarin Kimmo Kohvakan mukaan kokonaisvaltaisessa metsänhoidossa keskeistä on myös pitkäjänteinen taimikonhoito.
– Taimikon hoitaminen maksaa itsensä takaisin, vaikka ei ehkä suoraan hoitajalle. Hoitoa pitäisi tehdä nykyistä enemmän, koska se takaa metsän kasvun ja auttaa kasvavaa metsää sitomaan hiiltä, hän kannustaa.
Parasta taimikonhoitoa on se, että kasvatettaviksi valituille puuyksilöille pyritään saamaan kasvutilaa samalla, kun taloudellisesti arvottomampi aines poistetaan.

Nykyään käytetään yleensä ostotaimia, jotka istutetaan laikkumätästettyyn maahan, josta taimet saavat paremman kasvuvauhdin. Kohvakan esittelemässä mallipuustossa tavoitteeksi on asetettu varsinkin koivuisen, kuusisen ja mäntyisen metsän kasvattaminen.
– Sekametsät ovat lajiystävällisiä, luonnonmukaisia ja tuhoja kestävämpiä, hän kehuu.
Monimuotoisissa metsissä on myös mukava hyödyntää jokamiehen­oikeuksia.

Taimikoidenhoito etenee sarjana. Joskus istutettujen taimien kasvupaikka on valmisteluksi tiivistettävä.
– Muutoin reheville maille istutettua taimea autetaan ensin heinimisellä. Siinä poistetaan tai poljetaan muut kasvit taimen ympäriltä, kertoo Kohvakka.
Toisena vaiheena on yleensä varhaishoito, jossa noin viiden vuoden ikäistä taimikkoa perataan sekä harvennetaan. Samat työvaiheet tehdään taimikkoa varjostavalle puustolle.
Männiköiden varhaisperkauksissa voidaan ennakoida hirvieläinten aiheuttamaa uhkaa. Kun taimikkoa raivataan ajallaan, sarvekkaat eivät viihdy siellä niin hyvin kuin puskittuneessa metsässä.
Tiheäksi puusto jätetään silloin, kun halutaan tehdä riistatiheikköjä. Ne ovat kooltaan muutamasta puusta pariin aariin.
Kolmanneksi vaiheeksi lasketaan varsinainen harventaminen.
– Esimerkiksi kuusilla on tietyt raivausrajat. Pois otetaan muun muassa huonokuntoisia, muista puista yli kasvaneita susipuita.
Kemiallinen vesakontorjunta puolestaan ei Kohvakan mukaan kuulu enää tähän aikaan.