Uutiset

Alla näytteitä uutisistamme. Haluatko lukea enemmän siitä mitä Haukivuorella tapahtuu?
Tilaa Haukivuoren Seutu tästä.


Tuikku pisti sakset naulaan

Pentti Nikulainen rutisti Tuija Sepposta kiitokseksi kaikista vuosista. – Kiitos taas väljästä hatusta ja hyviä eläkepäiviä, Nikulainen kiitteli.

Kukas sen tukan nyt leikkaa?

Tuija ”Tuikku” Sepponen tuli parikymppisenä Haukivuorelle ja on siitä lähtien toiminut monien haukivuorelaisten miesten, naisten ja lasten luottoparturi-kampaajana.
– Nyt on töitä tullut tehtyä jo 42 vuotta ja on aika jäädä eläkkeelle, Tuija sanoo.
– Mitään ongelmaa minulla ei asian suhteen ole. Olen varma että osaan jäädä oikein mainiostikin eläkepäivä viettämään.

Ja todellakin, Tuija on tehnyt parturin töitä hyvin nuoresta.
– Ensimmäinen työni oli jo 11-vuotiaana. Menin silloin kesäksi vieraalle kotiapulaiseksi. Hoidin vauvaa ja taaperoa sekä siivosin ja tiskasin, kerto Tuija.
– Palkka oli 100 markkaa kuussa. Tuohon aikaan se oli iso raha ja vieläpä sen ikäiselle tytölle.
Tuijalle ehdotettiinkin että hän voisi hakeutua lastenhoitoalalle, mutta se ei tuntunut omalta.

Sitä Tuija ei osaa kertoa, mikä hänet parturiksi lopulta sai lähtemään. Kuitenkin opiskelut Mikkelin ammattikoulun parturilinjalla alkoivat jo 14-vuotiaana. Opiskelujen ohella Tuija teki myös töitä.
– Koulusta valmistuin vähän ennen kuin täytin 16 vuotta eli kamalan nuorena.
Kaikki ihmettelivät valmistujan nuorta ikää, sillä yleensä ammattikoulu aloitettiin vasta 16-vuotiaana.
– Sain rehtorilta stipendin, hopeisen Leijona-merkkisen rannekellon, joka on minulla edelleen olemassa, kertoo Tuija.

Koulun jälkeen tie vei Mikkelistä Ristiinaan ja siellä elämään astui rakkaus.
– Olin 18-vuotias ja hullaannuin täysin omaan prinssiini. Olen edelleen saman miehen kanssa ja mies sen kuin paranee vaan vuosi vuodelta, Tuija kehuu.
Tuija teki kiepin myös Rantasalmella, kunnes hänet houkuteltiin takaisin kotikonnuilleen yrittäjäksi. Vuosi oli 1978.

Alkuun Tuija teki vain parturin töitä, mutta asiakaskunta laajeni pikkuhiljaa. Myös naisia alkoi käydä Tuikulla.
– Kokonaiset perhekunnat vauvasta vaariin ovat olleet asiakkaitani. Jotkut jopa aivan alusta lähtien, Tuija iloitsee.
– Kesäaikaan myös liikkeen ovi kävi entistä vilkkaammin, kun kesäasukkaat tulivat luottoparturinsa penkkiin.

Eläkepäivinään Tuija aikoo mennä metsään: marjastaa ja sienestää sekä nauttia vapaudesta.
– Ennen kaikkea minä aion omistautua miehelleni. Nyt alkaa meidän laatuaika. Asiakkaat kyllä meinaavat laittaa vähän hanttiin, mutta elämässä pitää olla muutakin kuin työ, napauttaa Tuija.
– Minulta kysytään että: ”Mitä me sitten sanotaan, kun joudutaan menemään uudelle kampaajalle tai parturille.”
Ja Tuijan mukaan miehet varsinkin vaikeroivat, etteivät osaa sanoa mitään kenellekään.
– Se on nyt vaan oltava rohkea, minä sanon.

Tuija myöntää että asiakkaita tulee ikävä, mutta toisaalta, eihän hän ole mihinkään Haukivuorelta lähdössä.
– Tuollahan me torin nurkalla tavataan varmaankin harva se päivä, nainen nauraa.
Suunnitelmissa on myös entistä tiiviimpää mökkeilyä ensi kesänä sekä yhdessäoloa.
– Nukkumiselle ja oleilulle aion myös antaa aikaa, sanoo Tuija.
Pariskunta käy kahdesti vuodessa ulkomailla. Siitä tuskin tingitään jatkossakaan.
– Silti olemme molemmat kotona viihtyvää sorttia, joten parhaiten meidät varmaan löytää sieltä. Ja kesällä mökiltä, Tuija päättää.


Perustuuko aluejohtokuntien lakkautusesitys väärinkäsitykseen?

Virkamiesvalmistelu ei kestä avointa tarkastelua pitäjistä katsoen.

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta esittää Mikkelin kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle aluejohtokuntien lakkauttamista. Lautakunnan esityksessä todetaan kaupungin heikon taloustilanteen vaativan voimakasta talouden sopeuttamista.
Kaupungilla on lakisääteisiä vaikuttamistoimielimiä sekä toimielimiä, joita kaupungilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta ylläpitää. Aluejohtokunnat kuuluvat ei-lakisääteisiin vaikuttamiselimiin.

Jokaisella neljällä aluejohtokunnalla on tähän saakka ollut käytettävissään oma 30 000 euron vuosibudjetti sekä kaikille yhteinen 150 000 euron määräraha strategisiin hankkeisiin.
Kaupungin valmistelussa olevassa ensi vuoden talousarviossa aluejohtokunnille ei olla enää osoittamassa nykymuotoista rahoitusta.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana esityksessä sanotaan että Haukivuoren ajk:lta olisi tullut kaupungille aloite, jossa se ehdottaa pitäjäyhdistyksen perustamista tai kumppanuusmallia.
Esityksessä viitataan ajk:n viime vuoden elokuussa kaupunginhallitukselle lähettämään aloitteeseen, jossa Haukivuoren aluejohtokunta esittää kaupunginhallitukselle aluejohtokuntien pöytäkirjamuodollisuuksien helpottamiseksi esityslistojen ja pöytäkirjojen laatimista yhdistysten mallilla.
– Missään aluejohtokunnan pöytäkirjassa tai sen lähettämässä aloitteessa ei lue että Haukivuoren ajk ehdottaisi toimintamallin muuttamista rekisteröidyksi yhdistykseksi, jyrähtää Haukivuoren aluejohtokunnan puheenjohtaja Leo Laukkanen.

Esityksen valmistelija, elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja Virpi Launonen, toteaa että lainsäädäntö määrää miten toimitaan.
– Jos päätöksentekoa halutaan keventää, täytyy tehdä valinta ollaanko yhdistys vai kaupungin toimielin. Jos toimitaan niin kuin yhdistys, silloin ollaan yhdistys.
– Kuntaa koskeva hallintosääntö ja lainsäädännöt koskevat kaikkia sen toimielimiä, myös kokousteknisissä asioissa. Pullasta ei voi ottaa vain rusinoita.

Se mitä aluejohtokunnille lopulta tapahtuu, on Launosen mukaan täysin kaupunginvaltuuston käsissä.
– Lakkautetaanko ne vai muuttuuko toimintamalli, siitä en osaa sanoa yhtään mitään.
– Minä olen valmistellut vieläkin kevyempää ja edullisempaa mallia, mutta tällaista mallia nyt viedään eteenpäin.

Laukkasen mukaan aluejohtokunnat haluavat jatkaa arvokasta työtään nykyisillä rakenteilla, mutta kevennetyllä hallintobyrokratialla. Rekisteröity yhdistys- tai kumppanuuspöytämalliin siirtyminen vie aluejohtokunnilta kuntalaissa säädetyt toiminta- ja yhteistyöedellytykset.
– Muutos toisi myös paljon epävarmuustekijöitä toiminnan jatkuvuudelle ja vapaaehtoistoiminnalle, mitä aluejohtokuntatoiminta aina valtaosin tulee olemaan, Laukkanen toteaa.

Sitä Laukkanen ei myöskään ymmärrä, miksi asiaa on valmisteltu kaikessa hiljaisuudessa.
Puheenjohtajan mukaan aluejohtokunnilta ei ole kysytty mielipidettä tai mitä ne itse haluaisivat.
– Olemme olleet pelkästään huhupuheiden varassa. Kun olemme kysyneet, mitä aluejohtokunnille tapahtuu, meille on sanottu että asia on salainen. Tämäkö on sitä kaupungin avointa strategiaa, Laukkanen lopettaa.


Uusi päiväkoti käyttöön pian

Ääniergonomia on ollut suunnittelussa yhtenä tärkeänä tekijänä. – Kaikki pintamateriaalit materiaalit ovat ääntä vaimentavia, kuten nämä katossa roikkuvat ankat, kertoo päiväkodin johtaja Maarit Luukkonen.

Rakennus luovutettiin varhaiskasvatukselle.

Haukivuoren uusi päiväkoti on viimeistä silausta vaille valmiina vastaanottamaan loppukäyttäjänsä, eli lapset.
– Matkan varrella ei ilmennyt ongelmia. Rakennus valmistui aikataulussa, kustannukset pysyivät budjetissa ja rakennus pysyi kuivana koko rakennusajan, kertoo Mikkelin kaupungin kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen.
– Rakennuttaja sekä käyttäjät ovat tulokseen erittäin tyytyväisiä. Nyt päiväkotiin käsittääkseni asennetaan vielä kalusteita ja viimeinen silaus tehdään varmaankin siinä vaiheessa, kun loppukäyttäjät eli lapset saapuvat taloon.

Nuput, Pirpanat ja Muksut siirtyvät joulukuun alussa uusiin tiloihin, kun uusi päiväkoti otetaan käyttöön. Uudet hienot tilat ovat muunneltavissa tarpeen mukaan isommiksi tai pienryhmätiloiksi.
– Ääniergonomiaa tässä talossa on ajateltu lattiasta kattoon. Esimerkiksi huonekalut, lattiamateriaali ja kattomateriaalit ovat ääntä vaimentavia, kertoo Päiväkodin johtaja Maarit Luukkonen.
– Kaikki kalusteet ovat yhteensopivia ja niitä voi myös liikutella helposti paikasta toiseen tarpeen mukaan.

Liikunta kulkee teemana läpi koko talon. Kuvassa Pirpanoiden nukkari ja leikkitila muuntuvine kalusteineen.

Liikunta kulkee teemana läpi koko talon. Kattoon on ripustettu esimerkiksi keinua ja renkaita. Sen lisäksi värikkäät liikuntavälineet muuntautuvat
– Lapset ovat käyneet jo tutustumassa tiloihin useamman kerran, ettei heidän tarvitse yhtäkkiä hypätä uuteen paikkaan. Liikuntavälineet ovat olleet erittäin suosittuja, kertoo Luukkonen.
Päiväkodissa kulkee myös väriteema läpi talon.
– Jokaisella ryhmällä on oma värinsä. Lasten on värien avulla helpompi hahmottaa, missä ollaan ja minne pitää mennä.

Uuden päiväkodin myötä Haukivuorelle avautuu lisää päivähoitopaikkoja.
– Nuppula on vuoropäiväkoti eli tarvittaessa hoitoa tarjotaan kellon ympäri, joka päivä läpi vuoden. Kaiken kaikkiaan meillä on reilu 60 lasta, kun lasketaan mukaan esikoululaiset. Henkilökuntaa talossa on parikymmentä.
– Uudet tilat kuitenkin mahdollistavat sen että voimme ottaa lisää lapsia eli tervetuloa, Luukkonen sanoo.

Henkilökunta on ollut mukana suunnittelemassa tiloja.
– Suunnittelu alkoi kaksi vuotta sitten kaupungin omalla suunnittelulla. Sen jälkeen kilpailutettiin tekijä ja päädyimme Laptiin. Pienillä muutoksilla tästä tuli juuri sellainen kuin me halusimmekin.
– Olemme kaikki odottaneet innolla tämän valmistumista ja nyt on vielä viimeinen ponnistus edessä. Muutto tapahtuu tämän viikon aikana ja toiminta alkaa täydellä teholla ensi maanantaina.

Lapset odottavat Luukkosen mukaan innolla muuttoa uuteen päiväkotiin.

Isosta salista löytyy esimerkiksi kiipeilyseinä, ja puolapuut nousevat tarpeen mukaan joko seinälle tai ovat laskettavissa alas pieneksi esiintymislavaksi tai laskualustaksi. Etualalla kuvassa katsomorakenteet, jotka muuntautuvat vaikkapa askartelupisteeksi.

– Lapset ovat käyneet pienissä ryhmissä täällä ja ovat innoissaan uusista tiloista. Liikunta- ja leikkivälineet ovat olleet testissä ja ne on todettu tosi hyviksi, nauraa Luukkonen.
– Eri päiväkotiryhmät ovat käyneet jo useampaan otteeseen myös pihalla leikkimässä ja testaamassa sen kalusteet.
Milloin vietetään avajaisia, se on Luukkosen mukaan vielä hieman auki.
– Tammikuussa kuitenkin pidetään avoimet ovet, Luukkonen lupaa.


HAUKIVUOREN SEUDUN JAKELU Postin lakon aikana

Tärkeä tiedotus toimitukselta:

  • Haukivuoren taajamassa HaSe jaetaan täyspeittona ilmestymispäivinä.
  • Voit noutaa oman paperilehtesi seuraavista paikoista:
    • S-Market Haukivuori
    • Wanha Osula
    • Auto- ja venetarvike Hannula
    • Harjun Helmi
  • Mikkelissä lehden voit hakea Haumedia Oy:n yhteistoimituksesta, avoinna arkisin klo 9–16, osoitteesta Pulttikatu 2, 50170 Mikkeli.
  • Pyydämme lehden noutajia ottamaan oman lehtensä 1 lehti/talous -periaatteella, jotta lehtiä riittää kaikille.

Toimitus on pahoillaan Postin lakon aiheuttamasta harmista ja toivomme lakon osapuolten pääsevän sopuun mahdollisimman pian.

Posti päivittää verkkosivuille lakon tilannetietoja kaksi kertaa päivässä (klo 12 ja 18), osoitteessa posti.fi


Aluejohtokuntien kohtalo taas tapetilla

Aluedemokratian toimieliminä vaikuttaineiden aluejohtokuntien sijaan on esitetty jopa järjestömahdollisuutta.

Aluejohtokuntien kohtalo nousi jälleen esille hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan kokouksessa lokakuun puolessa välissä pidetyssä kokouksessa. Lautakunta esitti vuoden 2020 talousarvioesityksessä aluejohtokuntien toiminnan uudistamista. Esityksen tavoitteena on vähemmän muodollinen ja hallinnollista resurssia edellyttävä toimintamalli.

Asia on päätettävänä Mikkelin kaupunginvaltuuston kokouksessa joulukuussa. Mikäli aluejohtokuntien toimintamalli muuttuu merkittävästi, niin Haukivuoren ajk:n ensi vuodelle tekemät suunnitelmat saattavat menevät jäihin.


Hirvet ovat nyt liikkeellä

Varoituksia hirvistä ei laiteta turhaan teiden varsille. Jos metsästyskoiran tai -miehen näkee tien laidassa, niin vauhtia tulisi hidastaa.

Hirvenmetsästys on täydessä vauhdissa.

Hirvenmetsästys on lähtenyt hyvin käyntiin. Haukivuori-Virtasalmi riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Raimo Pulliainen kertoo hirviä olevan tänä vuonna alueella runsaasti.
– Metsästysajan alettua ensimmäinen viikonloppu oli kaamea. Vettä satoi runsaasti, joten koirat eivät päässeet jäljellä. Tahti on kuitenkin kiristynyt ja nythän ollaan vasta alussa, Pulliainen toteaa.
Haukivuorelle myönnettiin lupia 84 ja niistä on käytetty lehden painoon mennessä noin neljännes (35 %).
– Aikuisia hirviä on kaadettu 21 ja vasoja 27, Pulliainen kertoi viikonlopun jälkeen saldon.
Virtasalmen puolelle lupia myönnettiin 55 kappaletta ja niistä on käytetty Haukivuoren kanssa lähes saman verran eli 34,5 %.


Luontomatkailun suosio kasvaa

Matkailijat hakevat elämyksiä Sellainen voi olla parin tunnin tai yön yli retki islanninhevosten kanssa. Kuva: Markku Janhunen

Yrittäjät ovat tyytyväisiä kuluneeseen vuoteen

Urheilukalastuskohde Nykälänkoski yrittäjä Markku Suonio on erittäin tyytyväinen kuluneeseen vuoteen. Heillä kausi jatkuu vielä reilun viikon, jonka jälkeen alkaa Off-season. Eli kalastamassa voi käydä, mutta muita palveluita Nykälänkoskilla ei ole tähän aikaan vuodesta. Lupa-asiat hoituvat puhelimitse.
– Kalastajia oli kesällä vaihtelevasti, mutta esimerkiksi venäläismatkailijoiden vierailut vaikuttaisivat olemaan elpymään päin, Suonio kertoo.
Huippuvuosiin verrattuna matkailijoiden määrään on vielä pitkä matka.

Ratsutila Toivonharjun yrittäjä Markku Janhunen kertoo ratsastajia riittäneen tänä vuonna jo toukokuulta saakka.
– Jos katsotaan viiden tai jopa kymmenen vuoden taakse, niin suurin muutos on tapahtunut juurikin huhti-toukokuun suhteen. Kävijämäärä on ainakin tuplaantunut.
– Olisivatko ihmiset alkaneet ottaa lomiaan jo huhti-toukokuussa, Janhunen pohtii.
Juhannuksen jälkeen alkaa todellinen sesonki, jolloin yrittäjän on mietittävä omat vapaat hyvissä ajoin.


Missä on sähköä, siellä on myös paloriski

Eläkkeellä oleva palopäällikkö Pertti Häkkinen sammutti esimerkillisesti rasvapalon sammutuspeittoa käyttäen.

Tulipalon vaaratekijöitä voi karsia omalla huolellisuudellaan.

Setlementti järjesti paloturvallisuustietoiskun yhdessä Etelä-Savon Pelastuslaitoksen kanssa Hyvän Olon Kohtaamispaikassa viime torstaina. Paikalle oli saapunut kymmenkunta asiasta kiinnostunutta.
– Itsestä on kiinni, miten ne kodin vaaranpaikat tunnistetaan. Tärkeä tekijä on huolellisuus. Miten esimerkiksi kodin sähkölaitteita huolletaan. Jos valot vilkkuvat, kutsutaanko sähkömies tarkastamaan tilanne vai odotetaanko, kunnes jostain käy käry. Silloin voi olla liian myöhäistä, kertoi palopäällikkö Isto Heikkinen.
Heikkisen mukaan huolimattomuudestakin voi saada sakot.


Essote pohtii hyvinvointi- asemaverkoston supistamista

Hyvinvointikeskuksen mahdollisista sisäilmaongelmista on kuiskittu jo vuosien ajan. Mikkelin kaupungin kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttisen mukaan hyvinvointiaseman sisäilmasta ei ole tehty ilmoituksia.Kuva: Haukivuoren Seudun arkisto

Pitäjien palvelut ovat saamassa kylmää kyytiä säästöpaineiden alla.

Haukivuorella käy kuumana keskustelu hyvinvointipalvelujen kohtalosta. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essoten teettämä konsulttityö säästökohteista aiheuttaa huolta palvelujen saatavuudesta pienemmillä paikkakunnilla.
Kuntayhtymä on tänä vuonna ylittänyt kulubudjettinsa jo yli 20 miljoonalla eurolla ja hakee nyt kuumeisesti säästöjä kaikilta osa-alueilta.


Herkullinen tuoksu leijaili seurakuntatalossa

Herkullinen lehtikaali-tomaattipiiras odotti uuniin pääsyä.

Kasvisruokakurssilla valmistettiin kevyitä herkkuja.

Seurakuntatalon keittiö täyttyi iloisesta puheensorinasta, kun kasvisruokakurssilaiset kokoontuivat ensimmäisen kerran seurakuntakodissa viime maanantaina. Kurssilla valmistettiin esimerkiksi tomaatti- ja linssikeittoa, lehtikaalisalaattia ja jälkiruoaksi omenapaistosta.
– Kasvisruokavalio on tällä hetkellä tapetilla. Sen puolesta puhuvat niin ekologiset, terveydelliset kuin eettisetkin syyt, kertoo kurssin vetäjänä toimiva Virpi Kiukas.
Kiukas kertoo itse olleensa vegaani jo kymmenkunta vuotta.


Haukivuorella on nyt kaksi defibrillaattoria

Suomessa on arviolta 3000 defibrillaattoria.

Sydäniskulaitteen käyttöä hätätilanteessa ei kannata pelätä.

Hauki-Halliin saatiin pari viikkoa sitten defibrillaattori eli sydäniskuri. Laitteen hankkivat yhteistyössä Haukivuoren Eläkeliitto, Haukivuoren Eläkkeensaajat, SPR Haukivuoren osasto ja Haukivuoren Kisailijat. Hankinnan mahdollisti Vee’jakaja ry:n Turva -hankkeesta myönnetty 80 % avustus.
Myös Lions Club Haukivuori luovuttaa tänään S-marketiin oman defibrillaattorin.


Määrärahamuutos kuohutti somessa

Viikonloppuna keskusteltiin vilkkaasti facebookin Haukivuori! –ryhmässä siitä, kuinka skeittiparkkiin varattuja määrärahoja on käytetty Häkkilän retkipolun viitoittamiseen.

Aluejohtokunnan tuoreimman kokouksen esityslistan mukaisesti skeittiparkin määrärahoja oli suunnattu jo toukokuussa 6 620 euron edestä Häkkilän retkipolkuhankkeeseen. Asian taustalla on retkipolun viitoituskustannusten kasvu. Toteutuma käytännössä kaksinkertaistui, kaavaillusta 10 500 eurosta noin 21 500 euroon.