Virkamiesvalmistelu ei kestä avointa tarkastelua pitäjistä katsoen.

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta esittää Mikkelin kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle aluejohtokuntien lakkauttamista. Lautakunnan esityksessä todetaan kaupungin heikon taloustilanteen vaativan voimakasta talouden sopeuttamista.
Kaupungilla on lakisääteisiä vaikuttamistoimielimiä sekä toimielimiä, joita kaupungilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta ylläpitää. Aluejohtokunnat kuuluvat ei-lakisääteisiin vaikuttamiselimiin.

Jokaisella neljällä aluejohtokunnalla on tähän saakka ollut käytettävissään oma 30 000 euron vuosibudjetti sekä kaikille yhteinen 150 000 euron määräraha strategisiin hankkeisiin.
Kaupungin valmistelussa olevassa ensi vuoden talousarviossa aluejohtokunnille ei olla enää osoittamassa nykymuotoista rahoitusta.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana esityksessä sanotaan että Haukivuoren ajk:lta olisi tullut kaupungille aloite, jossa se ehdottaa pitäjäyhdistyksen perustamista tai kumppanuusmallia.
Esityksessä viitataan ajk:n viime vuoden elokuussa kaupunginhallitukselle lähettämään aloitteeseen, jossa Haukivuoren aluejohtokunta esittää kaupunginhallitukselle aluejohtokuntien pöytäkirjamuodollisuuksien helpottamiseksi esityslistojen ja pöytäkirjojen laatimista yhdistysten mallilla.
– Missään aluejohtokunnan pöytäkirjassa tai sen lähettämässä aloitteessa ei lue että Haukivuoren ajk ehdottaisi toimintamallin muuttamista rekisteröidyksi yhdistykseksi, jyrähtää Haukivuoren aluejohtokunnan puheenjohtaja Leo Laukkanen.

Esityksen valmistelija, elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja Virpi Launonen, toteaa että lainsäädäntö määrää miten toimitaan.
– Jos päätöksentekoa halutaan keventää, täytyy tehdä valinta ollaanko yhdistys vai kaupungin toimielin. Jos toimitaan niin kuin yhdistys, silloin ollaan yhdistys.
– Kuntaa koskeva hallintosääntö ja lainsäädännöt koskevat kaikkia sen toimielimiä, myös kokousteknisissä asioissa. Pullasta ei voi ottaa vain rusinoita.

Se mitä aluejohtokunnille lopulta tapahtuu, on Launosen mukaan täysin kaupunginvaltuuston käsissä.
– Lakkautetaanko ne vai muuttuuko toimintamalli, siitä en osaa sanoa yhtään mitään.
– Minä olen valmistellut vieläkin kevyempää ja edullisempaa mallia, mutta tällaista mallia nyt viedään eteenpäin.

Laukkasen mukaan aluejohtokunnat haluavat jatkaa arvokasta työtään nykyisillä rakenteilla, mutta kevennetyllä hallintobyrokratialla. Rekisteröity yhdistys- tai kumppanuuspöytämalliin siirtyminen vie aluejohtokunnilta kuntalaissa säädetyt toiminta- ja yhteistyöedellytykset.
– Muutos toisi myös paljon epävarmuustekijöitä toiminnan jatkuvuudelle ja vapaaehtoistoiminnalle, mitä aluejohtokuntatoiminta aina valtaosin tulee olemaan, Laukkanen toteaa.

Sitä Laukkanen ei myöskään ymmärrä, miksi asiaa on valmisteltu kaikessa hiljaisuudessa.
Puheenjohtajan mukaan aluejohtokunnilta ei ole kysytty mielipidettä tai mitä ne itse haluaisivat.
– Olemme olleet pelkästään huhupuheiden varassa. Kun olemme kysyneet, mitä aluejohtokunnille tapahtuu, meille on sanottu että asia on salainen. Tämäkö on sitä kaupungin avointa strategiaa, Laukkanen lopettaa.