Mikkelin kaupungin lupa- ja valvontajaosto antoi Järvi-Suomen Energialle luvan toteuttaa uusia sähkölinjoja yksityisten maille osin ilmajohtoina Hirviniemi–Nykälä-välille.

Sähköverkkoyhtiö Järvi-Suomen Energia Oy haki jo kolme ja puoli vuotta sitten lupaa sijoittaa sähköverkkoa maanomistajien maille, kun yhtiö saneeraa sähköverkkoaan Haukivuorella Hirviniemi–Nykälä-välillä. Monipolviset neuvottelut maanomistajien sekä viranomaisten kesken johtivat viimeisessä vaiheessaan siihen, että Mikkelin kaupungin lupa- ja valvontajaosto antoi syyskuun lopun kokouksessa siunauksensa verkkoyhtiölle sijoittaa osan uudesta linjasta ilmajohtoina viljelyssä toimiville pelloille.
Järvi-Suomen Energia oli aiemmissa vaiheissa käytyjen neuvotteluiden sekä viranomaisten linjausten perusteella muuttanut alkuperäistä suunnitelmaansa, jonka päivitetylle versiolle yhtiö nyt haki kaupungilta lupaa. Ensimmäisessä, vuonna 2022 esitetyssä versiossa koko uusi 20 kilovoltin sähkölinja olisi toteutettu ilmajohtona. Nyt viimeisimmässä versiossa suunnittelualueen eteläosa toteutetaan maakaapelointina, mutta pohjoisosa on jäämässä edelleen ilmajohdoiksi.

Esimerkiksi useiden maanviljelyä alueella harjoittavien maanomistajien mielestä uusi sähköjohdon linjaus olisi pitänyt ehdottomasti toteuttaa maakaapelointina koko siltä matkalta, jolla johtolinjaus kulkee peltoalueiden läpi. Moni alueen maanomistaja ei päässytkään verkkoyhtiön kanssa sopimukseen johdon sijoittamisesta mailleen, vaan tästä syystä yhtiö joutui hakemaan asialle lupaa kaupungilta.
– Kyllä tästä tulee ihan kohtuuton haitta viljelytoiminnalle. Vastustan edelleen jyrkästi ilmajohtojen tulemista peltoalueille. Minusta tuo nyt on ihan selkeä lähtökohta, että pelloille ei enää tänä päivänä pidä tolppia laittaa, puuskahtaa Jukka Kohvakka, yksi alueen maanomistajista.
– Ne linjaukset, joilla nytkin näitä ilmajohtoja yhtiön puolelta perustellaan, on tehty ihan erilaiseen maailmaan kuin missä nyt ollaan. Esimerkiksi traktorit ja koneet kuten kyntöaurat, äkeet ja muut ovat huomattavasti suurempikokoisia kuin vaikka 30 vuotta sitten. Ei niillä ole ihan niin yksinkertaista väistellä pellolla olevia tolppia, Kohvakka huomauttaa.

Samoilla linjoilla on niin ikään Pohjalahdentien varrelta peltoja omistava Johannes Kimari.
– Maakaapelointi hyväksyttäisiin ilman muuta heti. Tai edes ilmajohdosta sellainen ratkaisu, jossa tolpat olisivat ihan tuossa ojan reunassa. Mutta kun se taas ei käy Ely-keskukselle, että tolpat ovat niin sanotulla tiealueella, joten ne tulisivat väkisin tuohon pellon puolelle, jolloin siihen jää kaistale, jonka hoito on todella haastavaa, Kimari tuumaa.
Viimeisimmän suunnitelman kustannusarvioissa Järvi-Suomen Energia on ynnännyt, että kokonaan maakaapelointina toteutettuna uusi sähkölinja olisi – pitkän ajan huoltotyöt huomioituna – noin 130 000 euroa kalliimpi kuin ilmajohtoihin tukeutuva ratkaisu.
– Minusta tuo hintaero ei ole niin kauhean suuri, kun huomioi, miten isot haitat tässä maanomistajille ollaan aiheuttamassa. Ja sen verran paljon tulee itsekin maksettua siirtomaksuja, että luulisi niillä jotain saavankin, Kohvakka sanoo.
Hän kummastelee myös sitä, että tässä kohteessa verkkoyhtiö ei näe taloudellisesti järkevänä laittaa kaapelia maahan.
–Mutta sitten mökkiläisille tehdään tuolla maakaapelia siten, että joudutaan päivätolkulla tekemään louhintatöitä, joka varmasti on todella kallista.

Oman tilansa kohdalta muutoksen tilanteeseen sai Lari Tiilikka. Nyt viimeisessä suunnitelmassa hänen pelloillaan linja menee maakaapelina. Hän ei silti hyvällä katso verkkoyhtiön toimintaa.
– Alun perin me jopa tarjouduttiin maanomistajien kesken huolehtimaan maakaapelin kaivuu- ja asennustöistä, mutta sekään ei kelvannut! Ei minun järkeeni mahdu se, että viljelyalana toimiville pelloille laiteltaisiin tolppia pystyyn.
Maanomistajien kommentteja lupa- ja valvontajaoston asian käsittelyyn oli tullut alun perin runsaasti. Niissä kaikissa kritisoitiin ilmajohtoihin perustuvaa vaihtoehtoa. Edellä mainittujen haasteiden lisäksi nostettiin esille esimerkiksi se, että pylväiden ympärille alkaa kasvaa rikkakasveja, jotka tuottavat rikkakasvipainetta laajemminkin pelloille. Tämä on erityinen ongelma luomuviljelyssä, jossa kasvinsuojeluaineiden käyttö on kielletty.
Ilmajohtojen osalta nähtiin riskinä myös lintujen kuoleminen niihin. Pahimmassa tapauksessa ruhot voivat päätyä rehun joukkoon, joka taas olisi merkittävä sairastumisriski karjalle.

Lupa- ja valvontajaosto näki verkkoyhtiön perustelut vahvempana kuin maanomistajien, ja antoi yhtiölle luvan toteuttaa uusi sähkölinja osin ilmajohtoihin perustuen, ”koska johdon sijoittamista ei voida toteuttaa muualle kohtuullisin kustannuksin”.
Jaosto toteaa päätöksessään, että maastossa johdon täsmällinen sijoituspaikka tulee valita niin, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa maanomistajalle tai ympäristölle. Lisäksi peltoalueille tuleviin ilmajohtoihin tulee asentaa pallot, jolla estetään lintuja törmäämästä linjoihin. Johtolinjan rakentaminen tulee ajoittaa niin, että haitta maanomistajille on mahdollisimman pieni.

 

Niko Takala

 

Lue lisää painetusta lehdestä!