Erkki Kiukkaan rakentamat kosteikot tuovat elämää entiselle Lietjärvelle.

Petri P. Pentikäinen

Vielä 1940-luvulla tällä paikalla oli Lietjärvi, sitten se kuivattiin viljelyspelloiksi kuntalaisten ruokkimiseksi. Muistona Haukivuoren kunnan viljelmistä on yhä suurikokoinen lato.
Nyt yhdellä peltolohkolla kasvaa kauraa, virnaa ja persianapilaa, joita eivät syö ihmiset, vaan alueella liikkuvat eläimet. Kunnan ladon seinässä on iso tuulihaukan pesä.
Lintuja on montaa lajia siksi, että maanomistaja Erkki Kiukas on jo pitkään rakennellut pellon reunoille kosteikkoja. Elokuun alussa syntyi taas uutta: kaivinkoneella avarrettiin Lietjoen uomaa ja siirreltiin kiviä röykkiöiksi keskelle jokea. Sen jälkeen jokeen aseteltiin kuusirankoja, jotka keräävät pintoihinsa mikrobikasvustoa ja toimivat joen puhdistamona.
– Kuusi on siihen paras puu. Pinta on rosoinen, ja pieneliöt kiinnittyvät siihen hyvin, Kiukas sanoo.

Uppopuun vesistöjä puhdistava vaikutus oli esillä keväällä järjestetyssä Kyyvesiforumissa, jossa Kiukaskin oli esittelemässä kosteikkoharrastustaan. Puunippuja voidaan laskea järviin ja lampiin, tai sitten tehdä kuten Kiukas nyt: laatia rangoista puhdistamo virtaavaan puroon tai jokeen.
Myös Lietjoki voisi olla paremmassa kunnossa. Kuivina kesinä siitä loppuu vesi kokonaan. Kosteikkojen ansiosta likaisimmat vedet jäävät tulva-aikoina altaaseen, ja näin virtaavan veden laatu paranee.