Kangasjärveen pääsee liian hapanta vettä

Vedentilasta ollaan kahta mieltä.

Vaikuttajakaartin tapaamisessa keskityttiin turvetuotantoon ja sen aiheuttamiin vaikutuksiin lähijärvissä. Aluejohtokunta kutsui teeman äärelle maakunnallisesti merkittäviä henkilöitä. Tilaisuuden aikana tutustuttiin Ropolansuon kemikalioinnin ja pintavalutuskenttien toimintaan.

Ennen kemikalointiasemalle lähtöä Pelastetaan Reittivedet ry:n puheenjohtaja DI Jaakko Koppinen kertoi turvetuotannon jätevesiin liittyvistä tutkimustuloksista. Koppinen tutki kevään aikana neljän maakunnan turvetuotannon viralliset päästöraportit vuodelta 2015. Hän halusi tietää kuinka turvetuotantoalueilta virtaavat vedet sijoittuvat pintavesien luokitteluissa. Pääosa niistä sijoittui vedenlaadultaan luokkaan tyydyttävä tai sen alapuolelle.

Etelä-Savossa tutkittavana oli lähes 20 suoalueen raportit, jotka kattavat yhteensä noin 2330 hehtaarin kokoisen alueen. Tutkimustulokset julkaistaan virallisesti heinäkuussa.

– Eniten olen huolissani siitä, ettei kemikalointiprosessia pystytä hallitsemaan. Pitää vain hämmästellä, että minkälaista ”happoa” Kangasjärveen on saanut laskea jo kymmenen vuotta. Myös rautapitoisuudet ovat todella suuret, Koppinen toteaa.