Uutiset

Alla näytteitä uutisistamme. Haluatko lukea enemmän siitä mitä Haukivuorella tapahtuu?
Tilaa Haukivuoren Seutu tästä.


Kyyveden alueen osakaskunnat yhdistyvät

Haukirannassa pidettiin viime viikolla ensimmäinen osakaskuntien yhdistymistä koskeva suunnittelutilaisuus, jossa oli edustettuina 20 osakaskuntaa. Ensimmäinen kokoontuminen osoitti, että osakaskunnat suhtautuvat hankkeeseen innostuneesti.

Vetovoimaa maaseudulle verkostoitumalla ja yhteistoiminnalla – hankkeen tavoitteena ovat suuremmat ja yhtenäiset osakaskunnat, joilla on tulevaisuudessa paremmat toimintaedellytykset.

– Hanke tarjoaa rahoitusta ja työpanosta yhdistymiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Kyyveden alue on ensimmäisten joukossa, joten se antaa etulyöntiaseman maakunnan muihin osiin verrattuna, totesi hanketta esitellyt Jouni Kivinen Metsäkeskuksesta.


Vapaaehtoisten vähäinen määrä uhkaa palokuntatoimintaa

Henkilöstöpula ja nuorten poismuutto ovat ongelma. Haukivuorella tilanne ei ole vielä hälyttävä.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mukaan vuoden 2000 jälkeen toimintansa lopettaneet palokunnat kärsivät liian vähäisestä henkilöstömäärästä. Ne eivät saaneet rekrytoitua riittävästi sellaisia henkilöitä, jotka olisivat olleet valmiita sitoutumaan ammattimaistuneeseen VPK-toimintaan. Erityisesti puutetta on ollut nuorista jäsenistä. Varsinkin harvaan asutuilla seuduilla nuorten poismuutto on ollut keskeinen ongelma.

Haukivuoren VPK:n hälytysosastossa on tällä hetkellä mukana aktiivisesti reilut kymmenen palomiestä. Ryhmän keski-ikä on noin 35 vuotta. He kokoontuvat harjoituksiin kerran viikossa. Palomestari Ismo Vihro kertoo, että toimintaan liittyi muutama vuosi sitten uusia miehiä, joista osa nousi mukaan nuoriso-osastosta.

– Heillä oli mahdollisuus jäädä paikkakunnalle. Monella paikkakunnalla on ongelmana, että nuoret muuttavat opiskelujen perässä muualle. Näin on myös Haukivuorella, Vihro tietää.


Vauhkonen työskentelee musiikkialan unelmapaikalla

Kovalla työnteolla voi päästä huipulle.

Teinivuosina haukivuorelaislähtöisen Katja Vauhkosen harrastuksiin ei kuulunut sohvalla löhöily, vaan kavereiden kanssa hengailu siellä sun täällä.

– Kilttejä me oltiin, vaikkakin kokeilunhaluisia. Mutta kyllä se isoin asia paikkakunnalla oli Haukirock. Äitihän sitä järjesti ja uskon, että sieltä jäi joku siemen itämään, jos mietin tämän hetkisiä kuvioitani, hän toteaa.

Vauhkonen oli keskustan tyttöjä, mutta vietti paljon aikaa myös mummolassa Taipaleen kylällä. Kaikki mukavat muistot liittyvät tiiviiseen kaveriporukkaan ja yhdessä tekemiseen.

– Olen tosi ylpeä siitä, että Haukivuorelle saatiin ensimmäiset Bosnian pakolaiset. Se muutti meidän nuorten ajattelua paljon. Uskon, että avarakatseisuutemme on ihan siitä lähtöisin.

Lukion jälkeen Vauhkonen opiskeli Lahdessa puheviestintää. Sen jälkeen hän kouluttautui Orimattilassa nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi sekä Mikkelissä kulttuurituottajaksi.


   Pitkä railo ihmetyttää Kyyvedellä

Reilun kolmen kilometrin luonnonmuodostelma vetää katsojansa hiljaiseksi

Kyyveden Emäsalon itälaidalta Etelään päin, aina Selkäsaaren eteläpäähän saakka, on valtavan railon muodostaman puolikaaren muotoisen jääharjanteen esiintymispaikka. Uudenvuoden ja loppiaisen välillä ilmestyneen muodostelman aiheutti ilmeisesti nopeasti lauhtunut sää.

Kymmeniä vuosia Kyyvedellä kalastuksen parissa liikkunut Reijo Halonen ei muista nähneensä vastaavaa ilmestystä aiemmin.
– Kirkonniemen ja Hulkonkiven välillä oli muutamia vuosia sitten tätä korkeampi harjanne, mutta tämä on kyllä mahdottoman pitkä, mies päivittelee ja huristaa autollaan liki lumettomalla järven jäällä.


Haukivuori on kohta valokuituyhteyksien päässä

Ensimmäiset laajakaistayhteydet kytketään käyttöön syksyllä.

Tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen erikoistunut MPY Palvelut käynnistää Haukivuoren taajaman laajakaistahankkeen rakentamisen ensi keväänä. Laajakaistarakentaminen on osa Mikkelin kyläverkkohanketta, johon kuuluvat Haukivuoren lisäksi Anttola, Otava, Ristiina ja Suomenniemi.

– Täällä hankkeeseen on ennakoitu jo viime kesänä. Saksalanharjulla valokuitu on vedetty samoihin maakaapeliojiin Suur-Savon Sähkön kanssa, kertoo MPY:n myyntijohtaja Juha Putkonen.

Putkonen sanoo, että kaikkiaan valokuitukaapelia vedetään maahan 35 kilometriä ja kuituverkon alueelle kuuluu noin 200 taloutta. Aseman kylällä valokuituverkko otetaan käyttöön syksyllä.


Jääkiekkokaulosta käytiin kuuma keskustelu

Luistelijat ja kiekkoilijat harrastavat omilla vuoroilla.

Sosiaalisessa mediassa syntyi kuohunta, kun luistelijoille ja jääkiekon pelaajille ehdotettiin omia käyttövuoroja jääkiekkokaukalolle. Perusteluina kenttävuorojakoihin nähtiin se, etteivät kaikki pienimmät luistelijat uskaltaudu kentälle silloin, kun siellä pelataan jääpelejä. Ehdotuksena oli, että luisteluvuoro olisi koulupäivinä kolmesta kuuteen ja kiekkoilijoille kenttä vapautuisi vasta sen jälkeen. Myös viikonlopulle ehdotettiin kaksijakoista vuoroa.

Kuluvana talvena kenttä on ollut samanaikaisesti kaikkien käytössä.  Kiekkoilijat ovat pelanneet toisessa päässä ja vastapääty on pyhitetty luistelijoiden käyttöön. Ikähaitaria luistimien, hokkareiden ja mailojen käyttäjillä on ollut pienistä opettelijoista ikämiesukkoihin.

Käytännössä monet lapset jäävät suoraan koulun jälkeen luistelemaan ja pelaamaan kentälle. Lähialueen lapset kulkevat liikuntatuokion jälkeen itse kotiin ja kauempana asuvat lapset odottelevat, että vanhemmat hakevat heidät töiden jälkeen.


Kyyveden jää kestää hyvin

Järvellä liikkujia varoitetaan kuitenkin railoista ja liukkaudesta.

Etelä-Savon ELY-keskus mittasi 10.1. jään paksuutta Kyyvedellä ja kolmella muulla järvellä maakunnan etelä- ja länsiosissa. Paikasta riippuen jääkerros on ollut 25–32 cm ja sen päällä 2–9 cm lunta. Jää on poikkeuksetta koostunut teräsjäästä.

Mittaus suoritetaan kolme kertaa kuussa. Se tehdään 100 metrin päässä rannasta kolmesta noin 20 metrin päässä toisistaan olevasta kohdasta, joiden tuloksista lasketaan keskiarvo. Kyyvedellä mittauksen suorittanut Kauko Naumanen kertoo Kyyveden keskiarvon olleen 30 cm.


Hannula avasi Suomen ensimmäisen kapselihotellin

Haukivuorella tarjotaan Suomen edullisinta majoitusta.

Maailman arvostetuimpiin kuuluva matkailuportaali Lonely Planet on valinnut Suomen kolmanneksi parhaaksi matkakohteeksi vuodelle 2017. Listauksen johdosta Suomeen odotetaan ulkomaalaisten matkailijoiden merkittävää kasvua.

Tämän on huomioinut myös Marjolahden Lomaa pyörittävä Mikael Hannula, jonka erikoinen panostus on herättänyt ihmettelyä Haukivuorella ja vähän muuallakin. Mutta se on juuri tarkoituskin. Hannula avasi Haukivuorelle Suomen ensimmäisen kapselihotellin.

– Kaikki sanovat, että tämä on ihan hullu idea. Vastaavia majoitustiloja on suunniteltu Lahteen ja Helsinkiin, mutta Haukivuorella on nyt kuitenkin Suomen ensimmäinen kapselihotelli. Siinä mielessä olen tehnyt historiaa.


Haukivuori-talon asuinosa odottaa purkurahoja

Entinen nuorisotalo myydään poisvietäväksi ja Siwan puutalo huutokaupataan.

Haukivuori-talon asunto-osan purkamisesta päätettiin kaupunginhallituksessa vuonna 2015, mutta toteutukseen ei vielä kohdennettu määrärahoja. Viimeisimmäksi tilat ovat olleet varastokäytössä koulun remontin aikana. Tällä hetkellä asunto-osa on tyhjä ja kylmillään. Myös tilojen sähköt on poistettu käytöstä rikosilmoitinjärjestelmää lukuun ottamatta.

Tilakeskuksen kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen sanoo, ettei purkamisen aikataulusta ole vielä varmuutta.

– Kaupungilla on tällä hetkellä paljon kohteita, jotka on laitettu kylmilleen ja odottamaan purkamista. Purkaminen on kuitenkin kallista, joten se pyritään aikatauluttamaan niin, että maa-alue saadaan samassa yhteydessä jalostettua uuteen käyttötarkoitukseen, hän toteaa.


Markkinatempaukselle oli tilausta

Paikallisten palveluiden puolesta järjestetty tempaus otettiin myönteisesti vastaan.

Haukivuorelaiset ry:n järjestämä kampanjaviikko paikallisten palveluiden puolesta sai niin hyvää kannatusta asiakkailta, yrittäjiltä ja palveluntuottajilta, että vastaavaa teemaviikkoa on suunniteltu ensi kesäksi uudelleen.

– Keräsin kaiken palautteen ja sen perusteella sanoisin, että tyytyväisyysprosentti taitaa olla sata. Moni tempaukseen lähtenyt taho on ilmoittanut halukkuudestaan myös jatkoa ajatellen, kertoo tapahtumaa koonnut Saku Niilo-Rämä.


Asemankylän ehostaminen jatkuu ensi vuonna

Vuoden viimeisessä Aluejohtokunnan kokouksessa käsiteltiin pääosin jo tuttuja, mutta tuiki tärkeitä asioita.

Mikkelin ammattikorkeakoulu tekee Haukivuoren markkinointi- ja viestintäsuunnitelman huhtikuun loppuun mennessä. Tradenomiopiskelijat Nina Suontakanen ja Roosa Aalto keskittyvät Haukivuoren markkinoinnin saloihin yliopettaja Heli Aaltosen ohjaamana. Opiskelijat olivat keräämässä aineistoa taustahaastattelun merkeissä kuun alussa järjestetyn Joulun avaus -tapahtuman yhteydessä.

Aluejohtokunta haluaa lisäksi olla osaltaan kehittämässä entistä parempaa yhteistyötä Haukivuorelaiset ry:n kanssa. Päällekkäisyyksiä halutaan välttää ja sen vuoksi katsottiin, että olisi hyvä, jos aluejohtokunnan edustaja olisi jatkossa läsnä Haukivuorelaisten kokouksissa asiantuntijajäsenenä.


Kilipukki antaa ylävitoset

Mira ja Pasi Pieviläinen elävät Pohjoiskankaalla aitoa maalaiselämää.

Kissoja, koiria, hevosia, kalkkunoita, lampaita ja vuohia. Pieviläisen perheen asuttama vanha maatila Kantalassa on täynnä elämää ja ääniä. Pihalle tullessa ankat kaakattavat aitauksessaan, hevonen ja ponit hirnuvat omissa oloissaan ja tallirakennuksen sisältä kuuluu kukonlaulua.

Pieksämäeltä Haukivuorelle kuusi vuotta sitten muuttaneiden Mira ja Pasi Pieviläisen kotieläinten määrä on kasvanut vuosien saatossa kuin huomaamatta.

– Olen aina tykännyt eläimistä. Kun muutimme tänne, niin meillä oli vain kolme kissaa ja koira. Eläimiä on vain tullut aina lisää, mutta en missään vaiheessa suunnitellut, että ottaisin niitä näin paljon, Mira toteaa.