Uutiset

Alla näytteitä uutisistamme. Haluatko lukea enemmän siitä mitä Haukivuorella tapahtuu?
Tilaa Haukivuoren Seutu tästä.


Koulun irtaimisto kiinnosti

Samanaikaisesti järjestetyt peräkonttikirppikset Kalvitsassa ja Haukivuorella onnistuivat hyvin.

Kaupungin myyntilistalla olevaa Kalvitsan koulua tyhjennettiin irtaimiston osalta. Kaupan oli pulpetteja, tuoleja, urheiluvälineitä, höyläpenkkejä, kirjoja ja paljon muuta. Piha-alueella oli lisäksi peräkonttikirppis, joka sai paikan päälle viitisentoista myyjää.

Yhtä aikaa Haukivuoren alakoulun kentällä järjestetyssä peräkonttikirpputorilla oli 17 autokuntaa myyntitehtävissä, joten tarjontaa riitti päällekkäisyydestä huolimatta.

Haukivuorelta tulleet Tenho Lahikainen ja Tapio Pulkkinen kantoivat omiaan pois jo viisi minuuttia myynnin aloittamisen jälkeen. Mukaan mahtui muun romppeen ohella pulpetti.

– Tämän kanteen ajattelimme kaivertaa kouluajoilta tutun perinteisen ruman kuvan, kaverukset velmuilivat.


Kyyveden osakaskunnasta tulee yksi Suomen suurimmista

Viimeiset yhdistymistä harkitsevat osapuolet varmistavat päätöksensä heinäkuussa. Takaraja on asetettu, jotta uusi osakaskunta saadaan hyvissä ajoin toimimaan.

Tällä hetkellä päätöksen yhdistymisestä on tehnyt 24 osakaskuntaa. Todennäköisesti ainakin yksi Kyyveden pääaltaalla sijaitsevista osakaskunnista jättäytyy pois.

– Yksi yksityinen vesialue on ilmoittanut, ettei se ole kiinnostunut yhdistymisestä. Syyt ovat hyvin moninaisia, eikä poisjättäytymiselle ole olemassa välttämättä mitään selkeää perustetta, toteaa yhdistymishanketta luotsaava Jouni Kivinen Metsäkeskuksesta.

Kivisen mukaan kiinteistötoimitusta ei ole vielä laitettu hakuun.

– Vaikka Kyyveden osahankealueen suunniteltu aikataulu venyi parilla kuukaudella, ehtii haun tehdä vielä ilman komplikaatioita. Kyyveden osakaskunta tulee olemaan yksi Suomen isoimmista. Tällaisten asioiden kanssa kannata hätiköidä, vaan rakentaa huolella kokonaisuus kuntoon.


Puulautta seilaa Kyyvedellä

Moni on varmasti hieraissut silmiään ja ihmetellyt suuren lautan ja hinaajan yhdistelmää Kyyvedellä.

Lautan kyydissä on ollut välillä metsäkoneita ja paluumatkoilla isot pinot tukkipuita. Lauttaan mahtuu kyytiin kerralla normaalikokoinen metsäkone sekä kolme rekkakuormaa puuta. Kokonaiskantavuus on noin 100 tonnia.

Kyyveden saarten ja rantojen raivausurakka lauttakyydeillä ei ole lähellekään joka vuotista hommaa. Hakkuita on tehty monesti jäiden aikaan, mutta yhä useammin homma on kaatunut jäiden heikkouteen.

– Useana talvena olemme tehneet jääteitä, mutta lämpimät säät ovat pilanneet suunnitelmat, kertoo metsäasiantuntija Antti Kaukoranta Stora Ensolta.


Laulaessa käytetään koko kehoa

”Olen 61-vuotias ja tuntuu kuin elämä vasta alkaisi.”

Saksalanharjulla asuva hollantilainen Marjan Booy tuli ensimmäisen kerran Suomeen noin 10 vuotta sitten. Hän tuli tapaamaan ystäväänsä Maria De Jongia, joka asui silloin paikkakunnalla.

– Elämäni oli silloin hieman hankalassa tilanteessa. Minulla ei vain ollut hyvä olla ja sen takia täytyi tehdä muutoksia, Booy kertoo katsellessaan ikkunasta Saksalanharjun maisemia.

Loman jälkeen nainen halusi jäädä pidemmäksi aikaan Haukivuorelle ja päätti ostaa asunnon. Talossa oli alun perin kolme asuntoa, jotka Booy osti itselleen yksitellen.

– Asunnot olivat aika huonossa jamassa, mutta nyt alkaa näyttää jo hyvältä. Yläkerran remontti on vielä kesken, mutta sinnekin tulee jo vesi ja sähköt.

Booy ei asu vakituisesti Suomessa vaan käy muun muassa juhlapyhinä Hollannissa, missa hänen miehensä Henk De Croon sekä aikuiset lapset asuvat vakituisesti.


Hajuhajuhavainnot seulotaan nenäraadin avulla

BioHauki Oy järjestää biojalostamon lähialueen asukkaille hajupaneelin.

Hajupaneeli toteutetaan kahdessa kuukauden mittaisessa seurantajaksossa, joista ensimmäinen järjestetään kesäkuun aikana ja toinen syksyllä.

Etelä-Savon Energia lähetti satunnaisjakelussa kyselykaavakkeen ja osallistumisohjeet 30 kotitalouteen, jotka sijaitsevat kahden kilometrin säteellä biokaasulaitoksesta. Tämän lisäksi hajupaneeliin osallistuvia vastaajia haettiin Haukivuori-talolla järjestettävässä tilaisuudessa ja kartuttamalla paikallisia yrittäjiä.

– Hajupaneeli on osa yhtiön ympäristövaikutusten seurantaa. Tämä ei ole ympäristöluvan edellyttämä mittaus, vaan ihan omaehtoista seurantaa, kertoo Etelä-Savon Energian projektipäällikkö Mikko Liukkonen.

Liukkosen mukaan varsinainen ympäristöluvan vaatima hajukaasujen mittaus toteutetaan joko kesällä tai syksyllä. Siinä selvitetään syöterakennuksen ilmanvaihdon hajukaasujen poistoyksikön toimivuus.


Kalvitsan koulun irtaimisto on kaupan

Vanha koulukiinteistö menee pian myyntiin.

Mikkelin kaupunki ja Kalvitsan kylätoimikunta pitivät toukokuussa katselmuksen, jossa kartoitettiin myytäväksi tarkoitettua koulun irtaimistoa sekä tiloissa tehtäviä siivoustoimenpiteitä. Kyläseura vastaa kiinteistön tyhjentämisestä ja raivaamisesta, saaden siitä vaivanpalkaksi irtaimistosta karttuvan myyntituoton. Vanhaa koulun irtaimistoa myydään ensi lauantaina.


Kangasjärveen pääsee liian hapanta vettä

Vedentilasta ollaan kahta mieltä.

Vaikuttajakaartin tapaamisessa keskityttiin turvetuotantoon ja sen aiheuttamiin vaikutuksiin lähijärvissä. Aluejohtokunta kutsui teeman äärelle maakunnallisesti merkittäviä henkilöitä. Tilaisuuden aikana tutustuttiin Ropolansuon kemikalioinnin ja pintavalutuskenttien toimintaan.

Ennen kemikalointiasemalle lähtöä Pelastetaan Reittivedet ry:n puheenjohtaja DI Jaakko Koppinen kertoi turvetuotannon jätevesiin liittyvistä tutkimustuloksista. Koppinen tutki kevään aikana neljän maakunnan turvetuotannon viralliset päästöraportit vuodelta 2015. Hän halusi tietää kuinka turvetuotantoalueilta virtaavat vedet sijoittuvat pintavesien luokitteluissa. Pääosa niistä sijoittui vedenlaadultaan luokkaan tyydyttävä tai sen alapuolelle.

Etelä-Savossa tutkittavana oli lähes 20 suoalueen raportit, jotka kattavat yhteensä noin 2330 hehtaarin kokoisen alueen. Tutkimustulokset julkaistaan virallisesti heinäkuussa.

– Eniten olen huolissani siitä, ettei kemikalointiprosessia pystytä hallitsemaan. Pitää vain hämmästellä, että minkälaista ”happoa” Kangasjärveen on saanut laskea jo kymmenen vuotta. Myös rautapitoisuudet ovat todella suuret, Koppinen toteaa.


Haukivuori-talon kohtalo selviää maanantaina

Purkupäätös vaikuttaisi taajaman ilmeeseen merkittävästi

Ensi maanantain kaupunginhallituksen kokouksessa käsitellään haukivuorelaisittain isoa asiaa myös henkiseltä näkökantilta katsottuna. Kaupungin tilahallinto esittää edelleen kaupunginhallitukselle kunnantalona aiemmin tunnetun kiinteistön purkamista kokonaan. Näin lukee viime viikolla pidetyn teknisen lautakunnan kokouksen pöytäkirjassa.

Jo aiemmin purkupäätöksen saanut Haukivuori-talon asuntosiipi on ollut tyhjillään jo useamman vuoden. Sen sijaan rakennuksen pohjoispään eli entisen kunnanviraston tilat ovat olleet käytössä useamman vuokraajan toimesta. Entisen kunnantalon kohdalla käyttöaste on ollut kaupungin mukaan silti liian alhainen. Aluejohtokunnan mukaan Haukivuori-talo on ainoa hyvin kokouskäyttöön soveltuva tila koko paikkakunnalla.


Liukkonen hoitaa kivet pois pelloilta

Rock Tornado kulkee traktorin perässä pidempiinkin matkoihin.

Tuliniemessä asuva Antti Liukkonen urakoi pelloilla uudella Rock Tornado -kivien keruulaitteella. Miehellä on jo noin 12 vuoden kokemus peltotöistä.

– Olen ollut monessa paikallisessa yrityksessä töissä tekemässä koneurakointia laidasta laitaan. Pienestä asti on tullut ajettua traktorilla, Liukkonen kertoo.

Laadukas kone on tehty Haukivuorella Haumet Oy:ssä ja on Esa Nykäsen käsialaa. Liukkosen mukaan laatuun voi luottaa ja jos vikoja ilmenee, niin apu on lähellä.

– Ei tarvinnut kahta kertaa miettiä, mistä hankin koneen. Kysyntää on ollut ja kiviä on saanut kerätä ympäri Haukivuorta.

Kaukaisin työmaa on tällä hetkellä ollut Ristiinassa. Liukkonen toteaakin olevansa valmis lähtemään töihin pidempääkin matkaan.


Aluejohtokunnan ehdokaslista on valmis

Vaaleissa annettiin 272 henkilöääntä.

Kaikilla haukivuorelaisilla oli mahdollisuus tehdä jäsenehdotuksia Haukivuoren aluejohtokuntaan kaudelle 2017–2020. Jäsenehdokkaiden nimiä kerättiin kirjastossa, Wanha Osulassa, S-marketissa ja Supalla. Määräaikaan mennessä toimipaikkoihin jätettiin liki 50 listaa, jonka lisäksi sähköpostiin oli jätetty 30 esitystä. Äänestämässä kävi 78 henkilöä ja kaikkiaan henkilöehdotuksia annettiin 272.

Aluejohtokunta päätti viime kokouksessaan seitsemästä jäsenestä ja heidän varajäsenistään, joita se esittää kaupunginhallitukselle. Esityksen tehnyt valmistelutyöryhmä oli arvioinut aluejohtokunnan keskeisimmät painotukset tulevalle kaudelle ja soveltanut niihin asukkaiden esityksiä eniten ääniä saaneiden henkilöiden järjestyksessä.

Ehdokaslistan luet uusimmasta lehdestä.


Pankin tulevaisuus kiinnosti

Seitsemän Etelä-Savon alueen Osuuspankin suunnittelema fuusioituminen OP Suur-Savoon saanee lopullisen päätöksen 17. toukokuuta pidettävissä edustajistojen kokouksissa. Kaikki näyttää vahvasti siltä, että yhdistyminen toteutuu. Jos jostain syystä yksikin pankeista päättää toisin, fuusioituminen tällä sapluunalla peruuntuu ja alkaa uudet suunnitelmat ja keskustelut.

Haukivuoren Osuuspankin hallituksen puheenjohtaja Markku Janhunen alusti 3. toukokuuta pidetyn keskustelu- ja infotilaisuuden kertomalla faktoja pankkien nykytilasta ja uusista toimintamalleista. Luvuista näki, että pankit ovat vakavaraisia, mutta pankkitoiminnan kehittyminen ja palveluiden monipuolistuminen sekä kulujen kasvu ovat syitä, jotka käynnistivät yhdistymisneuvottelut.


Entisestä himoliikkujasta tuli terveysliikkuja

Omasta kunnosta huolehtiminen sai alkunsa valokuvasta.

Reino Väisänen aloitti pyöräilykauden vajaa kuukausi sitten. Viime torstaina hän pyöräili kuntolenkin sijaan Haukihallille pelaamaan bocciaa ja treenaamaan kuntosalille.

– Kuntosali on ollut ihan ympärivuotinen harrastus. Käyn täällä kaksi kertaa viikossa, hän kertoo.

Muuten Väisäsen liikuntaharrastukset vaihtuvat vähän vuodenaikojen mukaan.

– Syksyllä teen sauvalenkkejä. Käyn kävelemässä 6-10 kilometrin pituisia lenkkejä. Matkat riippuvat vähän mielialasta. Kovassa vesisateessa en viitsi liikkeelle lähteä. Keväällä tykkään siitä, että pääsen pyöräilemään, hän toteaa.

Väisänen sanoo olevansa entinen himoliikkuja ja nykyinen terveysliikkuja.

– Enää ei mennä verenmaku suussa, vaan tuntemuksen mukaan. Olen esimerkiksi poistanut pyörästä kaikki mittarit. Ennen tuli tuijotettua nopeusmittaria, että kulkeeko vauhti varmasti 25 kilometriä tunnissa, hän muistelee.