Uutiset

Alla näytteitä uutisistamme. Haluatko lukea enemmän siitä mitä Haukivuorella tapahtuu?
Tilaa Haukivuoren Seutu tästä.


Paikallispankki on liittymässä maakunnalliseen aluepankkiin

Haukivuoren Osuuspankki on yksi seitsemästä Osuuspankista, jotka suunnittelevat yhdistymistä OP Suur-Savoksi. Paikallisen pankkikonttorin luvataan säilyvän.

Haukivuoren, Heinäveden, Hirvensalmen, Kerimäen, Rantasalmen, Sulkavan ja Suur-Savon Osuuspankkien hallitukset kirjoittivat viime perjantaina järjestely- ja sulautumisasiakirjat. Mikäli yhdistymishanke etenee suunnitellusti, niin ensi vuoden alussa aloittaa toimintansa koko maakunnan kokoinen alueellinen pankki.

Fuusion taustalla on asiakaskäyttäytymisen muutos, digitalisoituminen, pankkeihin kohdistuvan säätelyn kiristyminen ja finanssialan uudenlainen kilpailu, jotka vaativat pankeilta yhä enemmän kilpailukykyä ja tehokkuutta.

OP Suur-Savo tulisi olemaan toimialueellaan pankki- ja vakuutusalan suurin toimija. Hallinnollisten tehtävien keskittämisen nähdään parantavan kilpailukykyä ja vapauttavan enemmän aikaa asiakaspalveluun.

– Kaikki omistaja-asiakkaat siirtyisivät OP Suur-Savon asiakkaiksi ja heille kuuluvat oikeudet säilyisivät. Asiakassuhteet jatkuisivat entisellään ja tilinumerot säilyvät samoina. Asiakkaiden tarvitse tehdä mitään pankkien yhdistymisen vuoksi, sanoo OP Haukivuoren hallituksen puheenjohtaja ja Suur-Savon Osuuspankkiliiton puheenjohtaja Markku Janhunen.


Biokaasun tankkausta joutuu vielä odottamaan

Laitteet ovat valmiina, mutta kaasu puuttuu.

Rakenteilla olevan BioHauki Oy:n yhteyteen tulevan tankkausaseman laitteet asennettiin toissa viikolla paikoilleen. Tankkaamaan ei kuitenkaan ihan vielä pääse, sillä kaasua ei ole vielä tällä hetkellä saatavilla.

– Mutta heti kun sitä saadaan, niin laitteita aletaan koeajamaan. Meillä ei ole sellaista kapasiteettia, että sitä voisi tuodakaan tänne. Siirtokontti odottaa Hyvinkäällä, mutta emme ole saaneet sille lupaa, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Kalle Mattila.

Mattila toteaa, että asioiden eteneminen on ollut alkuvaiheessa jopa turhauttavan haastavaa.

– Tässä on vielä mahdottoman monta byrokratiaan liittyvää mutkaa matkassa. Kaikki olisi valmiina, kunhan vain saisimme luvat.


Saima tekee naisten työkalupakkeja

Ompelutarvikerasiaan mahtuu kaikki tarpeellinen.

Miesten maailmassa jakoavaimet ja ruuvimeisselit löytävät paikkansa työkalupakista. Koska tekstiilitöiden ompelu- ja korjaustyöt jäävät tavallisimmin naisten harteille, on heidänkin tarvikkeilleen kehitelty oma säilytyspaikka. Parhaiten ja kätevimmin neulat ja langat säilyvät ompelutarvikerasiassa.

Saima Mattila on tehnyt tällaisia tilkkutyö –tyylisiä kokoontaitettavia rasioita jo 10 vuoden ajan. Pikkuisen rasian avaaminen saattaakin yllättää, jos kantta nostaessa ei tiedä mitä se pitää sisällään.

– Onhan näitä joku naisten työkalupakiksikin nimittänyt, hän naurahtaa, kun laatikon kannet levittäytyvät pöytää vasten ja pieni arsenaali ompelutarvikkeita on käyttöä vaille valmiina.

Lokerikosta löytyy paikka ja järjestys nuppineuloille ja mittanauhalle sekä oma rasia saksille.

– Tällainen on hyvä antaa tytöille, kun he lähtevät maailmalle. Nainen ompelee aina jotain. Jos ei muuta, niin nappia takinpieluksiin, hän toteaa.


Junaliikenne kytee yhä

Vaikka aikaa on kulunut jo lähes kaksi vuotta siitä, kun VR ilmoitti lakkauttavansa junaliikenteen Haukivuoren osalta, niin silti työtä tehdään edelleen yhteyksien palauttamiseksi. Heti alkuvuodesta käydyissä neuvotteluissa VR:n johdon luona olivat kaupungin ja aluejohtokunnan edustajat sekä kansanedustaja Jari Leppä (kesk.).

– Meidän on kerta kaikkiaan saatava haukivuorelainen joukkoliikenne paremmalle tolalle. Järkeistyksen paikka tässä on ja olen hyvin toiveikas, että asetelma muuttuu kokonaisuutena nykyistä paremmaksi.
– Eikä kaupunki ja aluejohtokunta sekä muut mukana olevat sekä asiaa tukevat tahot ole missään muodossa vielä hyväksyneet muita vaihtoehtoja kuin rajoitettua ja kokeilulähtöistä junien pysähtymistä Haukivuorella, aluejohtokunnan puheenjohtaja LeoLaukkanen painottaa.


Työ on palkinnut

Koirien trimmaajalla on oma asiakaskunta.

Omakotitalon aidattu piha pikkuportteineen ja informaatiokyltteineen ilmoittaa vieraalle heti, että talossa asustaa koiria. Tämä lisäksi asia varmistuu viimeistään ulko-ovella, kun sekalainen koirakuoro ilmoittaa valppaudestaan yhteishaukunnalla. Tällä kertaa oven tulee avaamaan Veera Bovellan.

Bovellan täyttää kesällä 16 vuotta. Nuoresta iästä huolimatta hän on myös kokenut koiratrimmaaja.


Terätohtori täytti pyöreitä vuosia

Markku Honkanen on toiminut edustusjoukkueen huoltajana viimeiset viisi vuotta. Lajin pariin hän tuli poikiensa ja nyt jo edesmenneen vaimonsa myötävaikutuksella

– Homma tuli minulle vähän kuin perintönä. Kaikki kolme poikaamme ovat pelanneet Jukureissa. Nuorimmainen pelasi vielä viime keväänä A-junnuissa.

Terätohtori täytti helmikuun alussa 60 vuotta. Koko joukkue, perhe, ystävät ja metsästyskaverit järjestivät hänelle täydellisen yllätyksen.


Kyyveden alueen osakaskunnat yhdistyvät

Haukirannassa pidettiin viime viikolla ensimmäinen osakaskuntien yhdistymistä koskeva suunnittelutilaisuus, jossa oli edustettuina 20 osakaskuntaa. Ensimmäinen kokoontuminen osoitti, että osakaskunnat suhtautuvat hankkeeseen innostuneesti.

Vetovoimaa maaseudulle verkostoitumalla ja yhteistoiminnalla – hankkeen tavoitteena ovat suuremmat ja yhtenäiset osakaskunnat, joilla on tulevaisuudessa paremmat toimintaedellytykset.

– Hanke tarjoaa rahoitusta ja työpanosta yhdistymiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Kyyveden alue on ensimmäisten joukossa, joten se antaa etulyöntiaseman maakunnan muihin osiin verrattuna, totesi hanketta esitellyt Jouni Kivinen Metsäkeskuksesta.


Vapaaehtoisten vähäinen määrä uhkaa palokuntatoimintaa

Henkilöstöpula ja nuorten poismuutto ovat ongelma. Haukivuorella tilanne ei ole vielä hälyttävä.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mukaan vuoden 2000 jälkeen toimintansa lopettaneet palokunnat kärsivät liian vähäisestä henkilöstömäärästä. Ne eivät saaneet rekrytoitua riittävästi sellaisia henkilöitä, jotka olisivat olleet valmiita sitoutumaan ammattimaistuneeseen VPK-toimintaan. Erityisesti puutetta on ollut nuorista jäsenistä. Varsinkin harvaan asutuilla seuduilla nuorten poismuutto on ollut keskeinen ongelma.

Haukivuoren VPK:n hälytysosastossa on tällä hetkellä mukana aktiivisesti reilut kymmenen palomiestä. Ryhmän keski-ikä on noin 35 vuotta. He kokoontuvat harjoituksiin kerran viikossa. Palomestari Ismo Vihro kertoo, että toimintaan liittyi muutama vuosi sitten uusia miehiä, joista osa nousi mukaan nuoriso-osastosta.

– Heillä oli mahdollisuus jäädä paikkakunnalle. Monella paikkakunnalla on ongelmana, että nuoret muuttavat opiskelujen perässä muualle. Näin on myös Haukivuorella, Vihro tietää.


Vauhkonen työskentelee musiikkialan unelmapaikalla

Kovalla työnteolla voi päästä huipulle.

Teinivuosina haukivuorelaislähtöisen Katja Vauhkosen harrastuksiin ei kuulunut sohvalla löhöily, vaan kavereiden kanssa hengailu siellä sun täällä.

– Kilttejä me oltiin, vaikkakin kokeilunhaluisia. Mutta kyllä se isoin asia paikkakunnalla oli Haukirock. Äitihän sitä järjesti ja uskon, että sieltä jäi joku siemen itämään, jos mietin tämän hetkisiä kuvioitani, hän toteaa.

Vauhkonen oli keskustan tyttöjä, mutta vietti paljon aikaa myös mummolassa Taipaleen kylällä. Kaikki mukavat muistot liittyvät tiiviiseen kaveriporukkaan ja yhdessä tekemiseen.

– Olen tosi ylpeä siitä, että Haukivuorelle saatiin ensimmäiset Bosnian pakolaiset. Se muutti meidän nuorten ajattelua paljon. Uskon, että avarakatseisuutemme on ihan siitä lähtöisin.

Lukion jälkeen Vauhkonen opiskeli Lahdessa puheviestintää. Sen jälkeen hän kouluttautui Orimattilassa nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi sekä Mikkelissä kulttuurituottajaksi.


   Pitkä railo ihmetyttää Kyyvedellä

Reilun kolmen kilometrin luonnonmuodostelma vetää katsojansa hiljaiseksi

Kyyveden Emäsalon itälaidalta Etelään päin, aina Selkäsaaren eteläpäähän saakka, on valtavan railon muodostaman puolikaaren muotoisen jääharjanteen esiintymispaikka. Uudenvuoden ja loppiaisen välillä ilmestyneen muodostelman aiheutti ilmeisesti nopeasti lauhtunut sää.

Kymmeniä vuosia Kyyvedellä kalastuksen parissa liikkunut Reijo Halonen ei muista nähneensä vastaavaa ilmestystä aiemmin.
– Kirkonniemen ja Hulkonkiven välillä oli muutamia vuosia sitten tätä korkeampi harjanne, mutta tämä on kyllä mahdottoman pitkä, mies päivittelee ja huristaa autollaan liki lumettomalla järven jäällä.


Haukivuori on kohta valokuituyhteyksien päässä

Ensimmäiset laajakaistayhteydet kytketään käyttöön syksyllä.

Tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen erikoistunut MPY Palvelut käynnistää Haukivuoren taajaman laajakaistahankkeen rakentamisen ensi keväänä. Laajakaistarakentaminen on osa Mikkelin kyläverkkohanketta, johon kuuluvat Haukivuoren lisäksi Anttola, Otava, Ristiina ja Suomenniemi.

– Täällä hankkeeseen on ennakoitu jo viime kesänä. Saksalanharjulla valokuitu on vedetty samoihin maakaapeliojiin Suur-Savon Sähkön kanssa, kertoo MPY:n myyntijohtaja Juha Putkonen.

Putkonen sanoo, että kaikkiaan valokuitukaapelia vedetään maahan 35 kilometriä ja kuituverkon alueelle kuuluu noin 200 taloutta. Aseman kylällä valokuituverkko otetaan käyttöön syksyllä.


Jääkiekkokaulosta käytiin kuuma keskustelu

Luistelijat ja kiekkoilijat harrastavat omilla vuoroilla.

Sosiaalisessa mediassa syntyi kuohunta, kun luistelijoille ja jääkiekon pelaajille ehdotettiin omia käyttövuoroja jääkiekkokaukalolle. Perusteluina kenttävuorojakoihin nähtiin se, etteivät kaikki pienimmät luistelijat uskaltaudu kentälle silloin, kun siellä pelataan jääpelejä. Ehdotuksena oli, että luisteluvuoro olisi koulupäivinä kolmesta kuuteen ja kiekkoilijoille kenttä vapautuisi vasta sen jälkeen. Myös viikonlopulle ehdotettiin kaksijakoista vuoroa.

Kuluvana talvena kenttä on ollut samanaikaisesti kaikkien käytössä.  Kiekkoilijat ovat pelanneet toisessa päässä ja vastapääty on pyhitetty luistelijoiden käyttöön. Ikähaitaria luistimien, hokkareiden ja mailojen käyttäjillä on ollut pienistä opettelijoista ikämiesukkoihin.

Käytännössä monet lapset jäävät suoraan koulun jälkeen luistelemaan ja pelaamaan kentälle. Lähialueen lapset kulkevat liikuntatuokion jälkeen itse kotiin ja kauempana asuvat lapset odottelevat, että vanhemmat hakevat heidät töiden jälkeen.