Uutiset

Alla näytteitä uutisistamme. Haluatko lukea enemmän siitä mitä Haukivuorella tapahtuu?
Tilaa Haukivuoren Seutu tästä.


Influessarokotuksen ehtii vielä hakea

Riskiryhmien maksuttomat influenssarokotukset alkoivat maanantaina.

Terveysasemalla kävi rokotettavana useita kymmeniä henkilöitä ensimmäisten tuntien aikana. Suurin osa oli varttuneempia ihmisiä.

– Väkeä on käynyt tasaisesti. Meitä on kaksi terveydenhoitajaa rokottamassa. Yleensä molemmilla käy ensimmäisen päivänä aikana noin rokotuksessa noin 90 henkilöä, kertoo terveydenhoitaja Mirva Numento.

Terveysasemalla ei syntynyt varsinaista ruuhkaa, vaikka aulassa odotteli vuoroaan ajoittain useampi henkilö. Jonoa purettiin saapumisjärjestyksen mukaan.

– Rokotuspäivä on ajoitettu samalle päivälle laboratoriopäivän kanssa. Jos tulee pitkästä matkasta, niin näytteenottoasiat hoituvat samalla kerralla. Olemme täällä nimenomaan ihmisiä varten, Numento toteaa.

Haukivuoren hyvinvointiasemalla järjestetään neljä yleistä rokotuspäivää. Tällä viikolla influenssarokotuspiikki oli mahdollista käydä ottamassa maanantaina ja tiistaina. Rokotukset jatkuvat ensi keskiviikkona ja vielä seuraavan viikon maanantaina.

– Jos joku on sairaana tai matkoilla eikä pääse käymään yleisinä rokotuspäivinä, niin asia onnistuu hyvin vielä senkin jälkeen, lupaa Numento.


Hirvijahti on sujunut hyvin

Etelä-Savon alueen riistapäällikkö Petri Vartiainen Suomen riistakeskuksesta kertoo Haukivuorelle myönnettäneen yhteensä 70 hirvenpyyntilupaa. Niistä 54 on jo käytetty.

Markku Honkanen metsästysseura Haukivuoren Paukku ry:stä kertoo, että heidän seurallaan on hyvä tilanne hirvenkaatojen suhteen. Pyyntilupia oli alunperin neljään aikuiseen ja neljään vasaan. Jäljellä on enää yksi kumpiakin.

– Meillä on puhdas ukkoporukka, Honkanen selvittää.

– Yksi nainen meillä oli toiminnassa mukana, mutta hän ei ole tänä vuonna osallistunut hirvijahtiin. Hän on yhä seuran jäsen kuitenkin. Nuoriahan me tänne kaivattaisiin. Keski-ikä alkaa olla kuudenkympin pintaan, Honkanen valittelee.

Haukivuoren Paukku yrittää kaataa jäljellä olevien kahden luvan mukaisesti yhden aikuisen ja yhden vasan ensi viikon loppuun mennessä. Sen jälkeen on vielä mahdollisuus yhteentoista kaatoon, jotka jaetaan niiden kesken, jotka ovat kaataneet oman kiintiönsä mukaiset hirvet.

– Pankki aukeaa ensi viikonlopun jälkeen, kun paikalliset yhteisluvalla olevat seurat jakavat jäljellä olevat luvat.

Lisää aiheesta uusimmassa Haukivuoren Seudussa.


Liikunta on ihmelääke kaatumisen ennaltaehkäisyyn

Talven liukkaat kelit tekevät tuloaan ja kaatumistapaturmat aiheuttavat harmia erityisesti ikäihmisille.

Suomessa kaatuu vuosittain joka kolmas yli 65-vuotias.  Heistä jopa puolet kaatuu vuoden sisällä jo toistamiseen.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Essote organisoi viime viikolla Mikkelin kauppakeskus Stellassa Pysy pystyssä – tapahtuman, jossa kerrottiin kaatumisen riskitekijöistä. Tapahtumassa jaettiin myös vinkkejä pystyssä pysymiseen.

Essoten fysioterapeutti Anne Loponen kertoo, että kaatumiset ovat nelinkertaistuneet viimeisen 25 vuoden aikana. Yli 65-vuotiallle sattuu vuosittain 100 000 kaatumistapaturmaa. Noin neljännes tapauksista vaatii sairaalahoitoa ja kuolemantapauksia sattuu noin 1000 vuodessa.

– Suurin osa kaatumisista tapahtuu kotona sisätiloissa tai kodin lähiympäristössä. Parasta ennaltaehkäisyä on kiinnittää huomiota liikunta- ja toimintakykyyn jo keski-iässä, niin ettei kunnon anneta romahtaa, Loponen sanoo.


Nuppulan väki vaatii uudet toimitilat

Vanhempaintoimikunta luovutti kaupunginvaltuutetuille adressin uuden päiväkodin puolesta.

Nuppulan päiväkoti on toiminut Luhtitiellä tilapäisesti jo kymmenen vuotta. Epäkäytännölliset tilat saivat tuoreen vanhempaintoimikunnan laittamaan liikkeelle adressin uuden päiväkodin saamiseksi. Adressiin saatiin 512 nimeä. Nimilista luovutettiin toissa viikolla kaupunginvaltuutetuille.

Adressi luovutettiin yläkerrassa sijaitsevien Muksujen ryhmätilassa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Aholainen sekä haukivuorelaisvaltuutetut Liisa Pulliainen ja Heikki Nykänen pääsivät konkreettisesti kapuamaan rappuset ylös ja tutustumaan epäkäytännöllisiin toimitiloihin.

Adressissa todetaan, ettei nykyinen päiväkoti täytä varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman mukaisia vaatimuksia.

– Tiloja ei ole suunniteltu alun perin päiväkotikäyttöön vaan asuinhuoneistoiksi, totesi Eveliina Naumanen vanhempaintoimikunnan puolesta.


Sankarivainajat saavat seppeleet itsenäisyyspäivänä

Haukivuorella tarvitaan 111 havuseppelettä.

Hämeenlinnasta alkunsa saanut Seppeleitä sankarivainajille – liike on levinnyt koko maahan. Tarkoituksena on laskea havuseppele tulevana Itsenäisyyspäivänä jokaisen sankarivainajan haudalle. Vuosien 1939–45 sodissa antoi henkensä Suomen puolesta 95 000 henkilöä.

Seppeletalkoot ovat saaneet tuhannet vapaaehtoiset liikkeelle. Mikkelissä haasteen otti vastaan Savon Kukka, joka puolestaan laittoi viestikapulaa eteenpäin muille alan liikkeille sekä paikallisille yrityksille ja yhteisöille.

Haukivuorelle tarvitaan 111 seppelettä. Haukivuoren Kukka- ja hautauspalvelun yrittäjä Marjukka Lappi kertoo paikkakuntalaisten tarttuneen haasteeseen sellaisella innokkuudella, että seppeleistä alkaa olla jo liki puolet valmiina.

– Halusin käynnistää paikalliset talkoot hyvissä ajoin, että kaikki ehditään varmasti tehdä. Tässä vaiheessa homma onkin erittäin hyvällä mallilla, sillä valmiina on ainakin 50 seppelettä, Lappi iloitsee.


Haukivuoren kaasua saa Mikkelistä

Uudella asemalla jaettiin paikallisia luomuporkkanoita.

Mikkelin Graanin liikekeskuksen parkkipaikalle Motonetin puoleiseen päätyyn avattiin pari viikkoa sitten kaasuautojen tankkausasema. Asemalla on jakelussa Haukivuoren BioHauki Oy:n tuottamaa biokaasua. Avajaisissa jaettiin ensimmäisille kävijöille 100 ämpäriä täynnä Lietlahden Tilan porkkanoita.

– Kuulin, että porkkanat ja ämpärit menivät kuin kuumille kiville, tilan isäntä Paavo Pulkkinen kertoo tyytyväisenä.

Avajaisissa ihmiset olivat selkeästi kiinnostuneita kaasuautoilusta.

– Kun käytetään paikallisia yrityksiä, tuotteita ja tekijöitä, silloin eurotkin jäävät tälle alueelle, ProAgrian energia-asiantuntija Panu Jouhkimo kiteyttää.


Juna pysähtyy kerran vuodessa

Haukivuorelaisia kokoontui perinteiseen tapaan lauantaina juhlistamaan Savon radan päivää.

Odotettu lättähattu kuljetti matkustajia asemalta toiselle, vuoden ainoana junapäivänä. Asemarakennuksessa oli tuttuun tapaan pienoisrautatie, jonka John Lindroth, Jukka Ahtiainen ja Jari Ahokas ovat yhdessä toteuttaneet.

– Ensikosketukseni Savon rataan tapahtui vuonna -87. VR kutsui minut juhlatilaisuuteen Pieksämäelle. Viime vuonna oli sitten seuraava kerta täällä Haukivuorella, pariin otteeseen Suomen rautatieharrastaja -palkinnon saanut Lindroth kertoi.

Ahtiainen kertoi junilla olevan suuri merkitys hänen elämäänsä.  Hänen vanhempansa ostivat aikoinaan kesäpaikan Haukivuorelta ja yksi ostopäätökseen vaikuttavista syistä oli junan pysähtyminen paikkakunnalla. Junan puolesta Ahtiainen voisi kuulemma puhua vaikka koko päivän.

– Junassa on niin paljon hyviä puolia, kuten pienet päästöt verrattuna autoihin, liikenneturvallisuus ja energiatehokkuus. Uusimmat veturit pystyvät syöttämään jarrutusenergian takaisin sähkölinjaan jonkun toisen hyödynnettäväksi, mies summaa.


Aluekeskukset ovat mukana kaupungin strategiassa

Haukivuoren tilanne on säilynyt ennallaan. Alueen palvelutasoon ei ole luvassa suurempia heikennyksiä.

Haukivuorelaiset valtuutettujen Heikki Nykäsen ja Liisa Pulliaisen mielestä valtuustokausi on käynnistynyt hyvin. Nykänen jatkoi luottamustehtävässään jo kuudetta kertaa peräkkäin ja Pulliainen katsoo asioita tuoreen valtuutetun silmin.

Kaupungin valtuustolla on parhaillaan työn alla kaupungin strategia ja talousarvion valmistelu. Nykänen näkee, että päättäjien välinen yhteinen tahtotila on vielä hakusessa, mutta uskoo sen löytyvän viimeistään talousarviosta päätettäessä.

– Tietysti taustalla on rakenteellinen alijäämä, sillä meiltä puuttuu rahaa jatkuvasti viisi miljoonaa euroa. Vaikka korotamme veroja, se ei vaan korjaa tilannetta, Tämän asian ympärillä ovat varmasti ne vaikeimmat asiat, Nykänen toteaa.

– Valtuustoryhmien välinen yhteistyö on ollut vaalien jälkeen hyvä. Se alkaa kuitenkin heti rakoilla, kun aletaan tehdä arvovalintoja ja etsimään rahaa kaikkiin tarpeisiin ja koko palvelutarjontaan mitä meillä on.


Kyyveden roskakalat muuttuvat biokaasuksi

Hoitokalastuksen saalis jäi laihaksi. Muikkukanta on osoittanut elpymisen merkkejä.

Kyyvedellä tehtiin viime viikolla hoitonuottausta.  Kaloja nuotattiin kahdessa kohteessa, ensin Rauhajärvellä ja sen jälkeen Kapustasalmen alueella. Kalaa nousi nuottaan viikon aikana reilut kymmenen tonnia.

– Tänä vuonna oli huono kalaonni. Kalaa ei vaan tullut. Ensimmäisellä vetoviikolla myrsky repi nuotan monta kertaa. Se jäi myös kiviin kiinni, joten väliin jäi väkisinkin luppopäiviä, kertoo Kyyveden kalastusalueen isännöitsijä Yrjö Takkinen.

Nuottaus jatkuu vielä viikon ajan lokakuun lopulla. Alkuperäisenä tavoitteena oli saada nostettua vähempiarvoista kalaa pois järvestä 100 000 kiloa.

– Se on jo tiedossa, ettei siihen ei päästä millään, Takkinen tiedostaa.

Hoitokalastusta on tehty nyt neljänä vuonna peräkkäin. Kalakannan hoidolliset vaikutukset alkavat näkyä pikkuhiljaa.


Seurakunnalla ei ollut tietoa maisemanhoitosuunnitelmasta

Hulkonniemen esihistoriallinen asuinpaikka halutaan nostaa matkailunähtävyyksien joukkoon.

Haukivuoren kirkko ja hautausmaa sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Alueelle on laadittu vuonna 2009 maisemanhoitosuunnitelma. Alueen varhaisimmista asuinpaikoista on todennettu yksi muinaisjäännös, joka on Hulkonniemessä sijaitseva esihistoriallinen asuinpaikka. Tuulenkaaton tehdystä koekuopasta löytyi 18 vuotta sitten kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Myös kirkonkylän alueelta on löydetty merkkejä myös kiviröykkiöistä ja pyyntikuopista.

Kirkon lähiasukkaat Kari Tarkiainen ja Erkki Arminen ovat kiinnostuneita kulttuurista ja omasta elinympäristöstään. He haluaisivat, että muinaisen asuinpaikan nostettavaksi yhdeksi alueen nähtävyydeksi kirkon, hautuumaan ja uimarannan lisäksi.

– Yleensä tällaiset alueet huomioidaan opaskylteillä. Haluaisimme, että paikka tulisi tietoon retkeilijöille ja muille kirkon alueeseen tutustuville, he toteavat.


Kaupungin alakeskukset halutaan mukaan kehittämiseen

Aluejohtokunta kutsui kaupungin päättäjät viime viikolla Haukivuorelle.

Seurue tutustui Haukivuori-taloon, keskustaajaman alueeseen ja Ropolan suohon. Vierailun tarkoituksena oli havainnollistaa AJK:n työskentelytapoja ja roolia paikallisasiantuntijana, edunvalvojana sekä toimeenlaittajana.

Koollekutsujana toiminut puheenjohtaja Leo Laukkanen selvitti AJK:n tavoitteita, kuten uusien asukkaiden hankkimista paikkakunnalle.

– Jotta saadaan asutusta, on palveluiden pysyttävä vähintään tässä tilassa. Alueelle pitää saada kassavirtaa, tulee se sitten metsästä tai vapaa-ajan asukkaiden käyttämästä rahasta. Toimintaympäristö vaatii tietyn setelitukun, jotta yrittäjät voivat toimia.

Laukkanen nosti esille kaavoittamiseen ja kerrostaloasumisen liittyvät asiat. Yksi iso asia olisi muutos kiinteistöverotukseen. Sen pitäisi koskea vain myytyjä tontteja, eikä kaikkia omistajan rantakaavoitettuja tontteja.


Kantatien pinnoitus jatkuu lokakuun alussa

Päällystyslaitteiden siirto maksaa tuhansia euroja.

Kantatie 72:lle on laitettu uutta asfalttia parin viikon ajan. Maanantaina uutta pikipintaa laitettiin Hiirolan kohdalle noin 2,7 kilometrin verran. Pohjois-Savon ELY-keskuksen päällysteasiantuntija Kimmo Tiikkaisen mukaan urakkaan tulee puolentoista viikon tauko, kun urakoitsija siirtyy hommiin Etelä-Suomeen. Pieksämäentielle palataan takaisin 9. lokakuuta.

Asfalttipinnoituksen kilometrihinta vaihtelee 50 000-100 000 euron välillä menetelmistä riippuen. Mikkeli-Haukivuori välistä osuutta on kunnostettu nyt kolmena vuonna peräkkäin. Haukivuorella herättää ihmetystä, että miksi teitä ei laiteta kerralla kuntoon?

– Nykyisellään rahat ovat vähissä ja päällysteitä joudutaan kohdentamaan ainoastaan huonokuntoisille tiejaksoille. Se johtaa siihen, että eri vuosina eri tiejaksot ovat huonokuntoisia ja niitä päällystetään sen mukaan.