Uutiset

Alla näytteitä uutisistamme. Haluatko lukea enemmän siitä mitä Haukivuorella tapahtuu?
Tilaa Haukivuoren Seutu tästä.


Juna pysähtyy kerran vuodessa

Haukivuorelaisia kokoontui perinteiseen tapaan lauantaina juhlistamaan Savon radan päivää.

Odotettu lättähattu kuljetti matkustajia asemalta toiselle, vuoden ainoana junapäivänä. Asemarakennuksessa oli tuttuun tapaan pienoisrautatie, jonka John Lindroth, Jukka Ahtiainen ja Jari Ahokas ovat yhdessä toteuttaneet.

– Ensikosketukseni Savon rataan tapahtui vuonna -87. VR kutsui minut juhlatilaisuuteen Pieksämäelle. Viime vuonna oli sitten seuraava kerta täällä Haukivuorella, pariin otteeseen Suomen rautatieharrastaja -palkinnon saanut Lindroth kertoi.

Ahtiainen kertoi junilla olevan suuri merkitys hänen elämäänsä.  Hänen vanhempansa ostivat aikoinaan kesäpaikan Haukivuorelta ja yksi ostopäätökseen vaikuttavista syistä oli junan pysähtyminen paikkakunnalla. Junan puolesta Ahtiainen voisi kuulemma puhua vaikka koko päivän.

– Junassa on niin paljon hyviä puolia, kuten pienet päästöt verrattuna autoihin, liikenneturvallisuus ja energiatehokkuus. Uusimmat veturit pystyvät syöttämään jarrutusenergian takaisin sähkölinjaan jonkun toisen hyödynnettäväksi, mies summaa.


Aluekeskukset ovat mukana kaupungin strategiassa

Haukivuoren tilanne on säilynyt ennallaan. Alueen palvelutasoon ei ole luvassa suurempia heikennyksiä.

Haukivuorelaiset valtuutettujen Heikki Nykäsen ja Liisa Pulliaisen mielestä valtuustokausi on käynnistynyt hyvin. Nykänen jatkoi luottamustehtävässään jo kuudetta kertaa peräkkäin ja Pulliainen katsoo asioita tuoreen valtuutetun silmin.

Kaupungin valtuustolla on parhaillaan työn alla kaupungin strategia ja talousarvion valmistelu. Nykänen näkee, että päättäjien välinen yhteinen tahtotila on vielä hakusessa, mutta uskoo sen löytyvän viimeistään talousarviosta päätettäessä.

– Tietysti taustalla on rakenteellinen alijäämä, sillä meiltä puuttuu rahaa jatkuvasti viisi miljoonaa euroa. Vaikka korotamme veroja, se ei vaan korjaa tilannetta, Tämän asian ympärillä ovat varmasti ne vaikeimmat asiat, Nykänen toteaa.

– Valtuustoryhmien välinen yhteistyö on ollut vaalien jälkeen hyvä. Se alkaa kuitenkin heti rakoilla, kun aletaan tehdä arvovalintoja ja etsimään rahaa kaikkiin tarpeisiin ja koko palvelutarjontaan mitä meillä on.


Kyyveden roskakalat muuttuvat biokaasuksi

Hoitokalastuksen saalis jäi laihaksi. Muikkukanta on osoittanut elpymisen merkkejä.

Kyyvedellä tehtiin viime viikolla hoitonuottausta.  Kaloja nuotattiin kahdessa kohteessa, ensin Rauhajärvellä ja sen jälkeen Kapustasalmen alueella. Kalaa nousi nuottaan viikon aikana reilut kymmenen tonnia.

– Tänä vuonna oli huono kalaonni. Kalaa ei vaan tullut. Ensimmäisellä vetoviikolla myrsky repi nuotan monta kertaa. Se jäi myös kiviin kiinni, joten väliin jäi väkisinkin luppopäiviä, kertoo Kyyveden kalastusalueen isännöitsijä Yrjö Takkinen.

Nuottaus jatkuu vielä viikon ajan lokakuun lopulla. Alkuperäisenä tavoitteena oli saada nostettua vähempiarvoista kalaa pois järvestä 100 000 kiloa.

– Se on jo tiedossa, ettei siihen ei päästä millään, Takkinen tiedostaa.

Hoitokalastusta on tehty nyt neljänä vuonna peräkkäin. Kalakannan hoidolliset vaikutukset alkavat näkyä pikkuhiljaa.


Seurakunnalla ei ollut tietoa maisemanhoitosuunnitelmasta

Hulkonniemen esihistoriallinen asuinpaikka halutaan nostaa matkailunähtävyyksien joukkoon.

Haukivuoren kirkko ja hautausmaa sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Alueelle on laadittu vuonna 2009 maisemanhoitosuunnitelma. Alueen varhaisimmista asuinpaikoista on todennettu yksi muinaisjäännös, joka on Hulkonniemessä sijaitseva esihistoriallinen asuinpaikka. Tuulenkaaton tehdystä koekuopasta löytyi 18 vuotta sitten kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Myös kirkonkylän alueelta on löydetty merkkejä myös kiviröykkiöistä ja pyyntikuopista.

Kirkon lähiasukkaat Kari Tarkiainen ja Erkki Arminen ovat kiinnostuneita kulttuurista ja omasta elinympäristöstään. He haluaisivat, että muinaisen asuinpaikan nostettavaksi yhdeksi alueen nähtävyydeksi kirkon, hautuumaan ja uimarannan lisäksi.

– Yleensä tällaiset alueet huomioidaan opaskylteillä. Haluaisimme, että paikka tulisi tietoon retkeilijöille ja muille kirkon alueeseen tutustuville, he toteavat.


Kaupungin alakeskukset halutaan mukaan kehittämiseen

Aluejohtokunta kutsui kaupungin päättäjät viime viikolla Haukivuorelle.

Seurue tutustui Haukivuori-taloon, keskustaajaman alueeseen ja Ropolan suohon. Vierailun tarkoituksena oli havainnollistaa AJK:n työskentelytapoja ja roolia paikallisasiantuntijana, edunvalvojana sekä toimeenlaittajana.

Koollekutsujana toiminut puheenjohtaja Leo Laukkanen selvitti AJK:n tavoitteita, kuten uusien asukkaiden hankkimista paikkakunnalle.

– Jotta saadaan asutusta, on palveluiden pysyttävä vähintään tässä tilassa. Alueelle pitää saada kassavirtaa, tulee se sitten metsästä tai vapaa-ajan asukkaiden käyttämästä rahasta. Toimintaympäristö vaatii tietyn setelitukun, jotta yrittäjät voivat toimia.

Laukkanen nosti esille kaavoittamiseen ja kerrostaloasumisen liittyvät asiat. Yksi iso asia olisi muutos kiinteistöverotukseen. Sen pitäisi koskea vain myytyjä tontteja, eikä kaikkia omistajan rantakaavoitettuja tontteja.


Kantatien pinnoitus jatkuu lokakuun alussa

Päällystyslaitteiden siirto maksaa tuhansia euroja.

Kantatie 72:lle on laitettu uutta asfalttia parin viikon ajan. Maanantaina uutta pikipintaa laitettiin Hiirolan kohdalle noin 2,7 kilometrin verran. Pohjois-Savon ELY-keskuksen päällysteasiantuntija Kimmo Tiikkaisen mukaan urakkaan tulee puolentoista viikon tauko, kun urakoitsija siirtyy hommiin Etelä-Suomeen. Pieksämäentielle palataan takaisin 9. lokakuuta.

Asfalttipinnoituksen kilometrihinta vaihtelee 50 000-100 000 euron välillä menetelmistä riippuen. Mikkeli-Haukivuori välistä osuutta on kunnostettu nyt kolmena vuonna peräkkäin. Haukivuorella herättää ihmetystä, että miksi teitä ei laiteta kerralla kuntoon?

– Nykyisellään rahat ovat vähissä ja päällysteitä joudutaan kohdentamaan ainoastaan huonokuntoisille tiejaksoille. Se johtaa siihen, että eri vuosina eri tiejaksot ovat huonokuntoisia ja niitä päällystetään sen mukaan.


HaPa kärsii pelaajapulasta

Jalkapallokerhon toivotaan parantavan jatkossa pelaajavajetta.

Kiitolan kentällä potkittiin viime torstaina jalkapalloa. Pallon perässä juoksi vajaat kymmenen lasta, jotka tekivät ohessa erilaisia pallonkäsittelyharjoituksia Juha Nikulaisen ohjauksessa. Mukana oli E10-junnuja ja yksi F8-sarjan pelaaja, joka oli tullut kentälle jo etuajassa ennen omia harjoituksia.

Paikallinen junnufutis on parhaillaan käymistilassa. HaPa:n puheenjohtaja ja E10-junnujen varavalmentaja Nikulainen kertoo, että kuluvalle kaudelle lähdettiin pelaamaan Suur-Savon Sähkön junnuliigaa ja Kaakkois-Suomen piirisarjaa. Piirisarja jouduttiin kuitenkin lopettamaan kesken kauden.

– Meidän teinijoukkue ei pelaa tällä hetkellä. Suurin syy on pelaajapula, Nikulainen toteaa.

Kauden alussa vuosina 2001-2004 syntyneitä junnareita oli mukana peräti 13. Osa kuitenkin muutti pois paikkakunnalta opiskelujen myötä ja joillakin loppui innostus kesken.


Karhu ruokaili kaurapellossa

Karhuja on joka puolella Haukivuorta. Virtasalmella kaadettiin sunnuntaina karhu.

Taulumäentiellä asusteleva Arto Rossi kulkee viljapeltonsa laitamilla lähes päivittäin. Maatalon isäntä huomasi syyskuun alussa, että kaurapellolla oli käynyt käyskentelemässä joku muukin. Syksyn kellettämässä pellossa kulki polkuja, jotka olivat pikaruokailemaan tulleen karhun tekemiä.

– Ei se sen suurempaa harmia aiheuttanut. Kunhan ei vaan elukoihin puutu, Rossi toteaa.

Rossin tilalla on lypsykarjaa. Hiehot ja vasikat ovat ulkona, eikä karhu ole niihin ainakaan toistaiseksi kajonnut.

– Ei se ole käynyt paria sataa metriä lähempänä. Tai enhän minä varmaksi tiedä. Heinänurmella jäljet eivät niin näy, mutta kaurapellolla käyskentelyt näkyvät selvästi.

Rossi kertoo nähneensä karhun samaisella pellolla pari vuotta sitten. Silloin hän ehti ottaa siitä valokuvan.


Hyvinvointiprojekti otti kolmannen askeleen

Hiekkarannan brunssin ääressä siirryttiin suunnitelmista kohti toimintaa.

Pitkän pöydän verran haukivuorelaisia järjestö- ja yritysaktiiveja kokoontui viime lauantaina Hiekkarannassa. Päivän teemana oli kolmas Hyvinvoiva Haukivuori -työpaja. Maistuvan brunssin pehmittämänä pohdittiin Haukivuoren tapahtumakirjoon täydennyksiä. Ehdotuksia tulikin kolmeen tuntiin venähtäneen tuokion aikana laidasta laitaan.

Hyvinvointikumppanuus Etelä-Savossa -hanketta vetävän Niina Koposen mukaan projekti ei jää pelkästään puheeksi. Luvassa on vielä kaksi kokoontumista, joista seuraavassa on mukana kaupungin edustajat ja viimeisessä itse hyvinvointisuunnitelman julkistus ja rahoittajatahoja.

– Nämä toteutetaan kummatkin kuluvan vuoden puolella, jotta asiat saadaan toteutumaan ajoissa ensi vuotta silmällä pitäen, Koponen painotti.

Haukivuoren hyvinvointiprojekti on tällä hetkellä ainoa Mikkelin alueella. Puumalaan on myös vireillä vastaavanlainen hanke.


Sosiaalisen median käyttö on kasvanut työnhaussa ja rekrytoinnissa

Anniina Ijäs on ollut työttömänä kolme kuukautta. Hän etsii töitä myös Facebookin avulla.

Some-kriittisyys kannattaa muistaa suurista lupauksista huolimatta.

Mikkelissä on yli 700 työtöntä vähemmän kuin vuosi sitten. Heinäkuun lopussa työttömänä oli 3 063 henkilöä. Vielä kymmenen vuotta sitten avoimia työpaikkoja käytiin etsimässä työvoimatoimistojen ilmoitustauluilta. Nykyään ilmoitustaulut ovat siirtyneet nettiin ja vapaisiin työpaikkoihin voi tutustua vuorokauden ajasta riippumatta.

TE-palveluiden asiantuntija Mervi Huuskonen sanoo, että sosiaalisen median merkitys työnhaussa on kasvanut koko ajan. Facebookissa voi törmätä päivittäin yksityishenkilöiden työnhakuilmoituksiin, joissa etsitään uusia ansaintamahdollisuuksia. Töitä etsitään hanttihommista vakituiseen pestiin.

– Se on ihan trendi. Somen kautta on tullut tosi hyviä tuloksia, koska siellä ihmisen persoona tulee hyvin näkyviin. Ihmiset kertovat aidosti itsestään.

– Some on työnhaussa hyvä kanava kaiken muun lisänä. Siihen kannustetaan myös hallinnossamme. Työnhakuvalmennuksissa koulutetaan ja neuvotaan eri some-kanavien käyttöä.


Martat laittoivat sopan tulille

Satamassa juhlittiin tällä kertaa sadonkorjuun merkeissä.

Haukivuoren Martat järjestivät pari viikkoa sitten satamassa sadonkorjuutapahtuman. Paikalla oli muun muassa paikkakunnan viljelijöitä myymässä tuotteitaan sekä keppihevoskilpailu. Tapahtuman yhteydessä nurmikolla oli esillä Etelä-Savon pelastuslaitoksen kalustoa sekä maatalouskoneita. Martat vastasivat ruokapuolesta: tarjolla oli juustoista käristykeittoa.

– Valmistimme keittoa soppatykillä 200 litraa.  Ihmisiä on käynyt mukavasti, mutta ainahan sitä toivoo enemmän, Annu Kaikkonen Martoista totesi.

Ruoka valmistui naisen mukaan juuri parhaaseen aikaan eli yhdeltä, kun tapahtumakin alkoi.


Biokaasulaitos on virallisesti avattu

Biokaasu on hyvässä nosteessa Mikkelin alueella.

Viime viikon tiistaina BioHauki Oy vietti biojalostamonsa avajaisia. Tie on ollut pitkä ja Etelä-Savon Energian toimitusjohtaja Erkki Karppanen muistelee Kalle Mattilan ja Jukka Kohvakan tulleen hänen puheilleen noin kuusi vuotta sitten.

– Ese Oy:llä oli niihin aikoihin linjaus, että ryhdymme tuottamaan energiaa aurinkovoimalla sekä biokaasulla. Toteutumiseen meni oma aikansa, mutta nyt olemme tässä, Karppanen totesi hymyillen.

BioHauki pystyy hyödyntämään viereisen haketta käyttävän Haukivuoren Lämpö Oy:n energiaa. Hakkeella on edullisempaa lämmittää kuin biokaasulla, joten lämpö ohjautuu maaputkia pitkin jalostamoon.

– Jos taas biojalostamossa on ylimääräistä kaasua, se poltetaan ja ohjataan Haukivuoren Lämpö Oy:n käyttöön, Karppanen selventää.