Sähköpostiosoitteemme muuttuvat

Uutiset


Muskarille näytettiin vihreää valoa

a (Custom)

Maarit ja Varpu Sorvali viettävät yhdessä musiikkituokiota. Kun äiti helistelee marakassia, niin pieni rumpalityttö paukuttaa kevyesti lahjaksi saamaansa rumpua, laulaen samalla jänön pitkistä korvista ja pöperöpäästä. Sorvalin perheessä tykätään musiikista. Maarit on käyttänyt Varpua ja vanhempaa tytärtään Sirkkua Mikkelissä musiikkileikkikoulussa eli Muskarissa.

-Kävimme molempien tyttöjen kanssa vauvamuskarissa.  Sirkku kävi myös 3,5 vuoden ikäisenä iltamuskarissa. Se oli kuitenkin aika rankkaa. Mikkeliin ei kehdannut lähteä iltaisin ajamaan ja sitten se jäikin jossain vaiheessa pois, Sorvali sanoo.

Sorvalin mukaan Haukivuorella ei ole alle kouluikäisille lapsille juurikaan minkäänlaista harrastustoimintaa. Koska kotiäitipiireissä on kaipausta pikkulasten liikunta- ja musiikkiharrastuksille, hän päätti tehdä asialle jotain. Hän otti yhteyttä Mikkelin Kansalaisopistoon tiedustellen, olisiko Haukivuorella mahdollista aloittaa muskari-toiminta. Se mitä asiaan vastattiin, selviää seuraavasta HaSe:sta.


Suurin ja näkyvin projekti on uusi tori

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yhtenäiskoulun ruokala oli täynnä väkeä, kun paikkakuntalaisille esiteltiin keskeisimpiä asioita Haukivuorella asumisen ja yrittämisen edellyttämiseksi. Aluejohtokunnan laatiman suunnitelman mukaan keskeisimpänä asiana on asemakylän ja sen ympäristön kuntoon saattaminen. Toinen tärkeä lähtökohta on nykyisten palvelujen säilyttäminen, johon pyritään tiiviillä yhteistyöllä alueella toimivien isojen organisaatioiden kanssa sekä kaupungin luottamus- ja virkamiesjohdon tuella ja päätöksillä.

-Kaupunkia ei voi ohittaa missään asiassa, joten tärkeintä on luottamus. Aluejohtokunnan budjetti on ihan mitätön, jos kaupungilta ei saada apua, totesi keskustelua johtanut aluejohtokunnan puheenjohtaja Leo Laukkanen.

Jotta Haukivuori antaisi itsestään hyvän käyntikortin, on suunnitelmissa muun muassa 72-tien sisääntulon siistiminen sekä ränsistyneiden talojen ja purkujätteiden poisto. Suurin ja näkyvin projekti on uusi tori. Siihen liittyviä suunnitelmia voit lukea seuraavasta HaSesta.


Ampumarata kaipaa puutavaralahjoituksia

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Haukivuori-Virtasalmi Ampumaratayhdistyksen mittava talkoourakka kaipaa kipeästi bensarahoja. Seurojen toivotaan lahjoittavan yhdistykselle puutavaraa.

Ropolantien varteen on rakennettu uutta ampumarataa viime talvesta lähtien. Soiden ympäröimällä vajaan parinkymmenen hehtaarin kokoisella alueella ovat olleet kuorma-auto ja kaivuri kovassa käytössä, kun maastoon on urakoitu valtavan kokoisia meluvalleja ja paikkaa ensimmäiselle hirviradalle.

-Tätä viedään nyt eteenpäin. Sivuvallit ovat yhdeksän metriä korkeita. Takavallin korkeudeksi tulee 11 metriä ja leveyttäkin 14 metrin verran, kertovat ampumaratayhdistyksen varapuheenjohtaja Risto Huuhka ja Haukivuori-Virtasalmi Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Lyyra .

-Meillä oli valtava onni, että maa on niin korkealla. Sitä leikkaamalla olemme saaneet korkeutta meluvalleihin, Haukivuori-Virtasalmen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Raimo Pulliainen toteaa.

Paikan päällä tehtyjen maansiirtotöiden lisäksi Huosiuskankaan 40 vuotta vanhalta ampumaradalta ajetaan tuhansia kuutioita saastunutta hiekkaa meluvalleiksi uudelle Kaatranmaan radalle. Vaikka yhdistyksellä on kuljetusruljanssia varten oma kalusto ja työtä tehdään talkoilla, ei maamassan kuljetus ole tietenkään ilmaista. Kohta alkaa löpö loppua tankista, kuten miehet se itse toteavat.

Aiheesta lissä seuraavassa lehdessä.


Helikopterisahaukset käynnistyvät

helikopterisahaus (Custom)

Sähkökatkokset aiheuttavat ongelmia niin kotitalouksissa kuin yrityksissä. Haukivuoren ontunutta sähköjakelua tullaan parantamaan lähivuosina.

Aluejohtokunta edellytti sähköjakelun turvaamiseksi, että Suur-Savon sähkö Oy aloittaisi linjojen ennakkohuollon heti kun se on mahdollista.

– Haukivuoren pohjoispuolella on tarkoitus tehdä helikopterisahausta tulevan kesän aikana, kertoo Järvi-Suomen energian toimitusjohtaja Arto Pajunen.

Sahausta toteutetaan Kirkonkylältä luoteeseen aina Nykälään ja Pohjalahteen saakka. Viime vuosina keskustaan tehtyä maakaapelointia jatketaan vuosina 2016–2017, jolloin edetään Mikkelin päin tien 72 suuntaisesti ja Kirkonkylältä Lietlahteen.


Täällä on jo kevät!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Katajakankaan puutarhan kasvihuoneissa on kevät jo täydessä vauhdissa.

Puutarhan isäntäpari Pia ja Harri Kohvakka latoivat viime torstaina turpeella täytettyjä amppeliruukkuja isoille liikuteltaville tasoille.

-Tuotanto alkoi tällä viikolla. Meille tuli 16 000 tainta, jotka on jo istutettu. Jätämme nämä odottamaan ensi viikon istutuksia. Kaikki amppeleissa viljeltävät, istutetaan ensimmäisenä, sillä ne tarvitsevat pisimmän kasvuajan, he toteavat työn lomassa.

Puutarhureiden mukaan kukkien kasvattaminen pistokkaista värikkäiksi kukiksi, on varsin globaalia touhua. He ottavat esimerkiksi Japaninkellon eli pikkupetunian, joita he ovat juuri istuttaneet amppeliruukkuihin valtavat määrät.

-Nämä tulevat meille pikkulokerikossa. Ne lähtevät ensin Teneriffalta juurettomana pistokkaana, ilman kasvualustaa Hollantiin. Siellä ne juurrutetaan ”sikariin”, jollaisina ne tulevat sitten meille. Me istutamme pikkutaimet amppeleihin ja ruukkuihin aina käsityönä.

Puutarhureiden kevätistutuksista lisää tämän päivän lehdessä.


Taisto ja Pentti ovat pappakamuja

kuva1 (Custom)

Vapaaehtoistoiminnassa on tärkeintä yhdessäolo ja ajan antaminen lapsille ja nuorille.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Järvi-Suomen piiri ry järjesti tammikuussa yhdistetyn Kaveriksi Mulle – ja perhekummikoulutuksen. Mikkelissä asuva Pentti Ukkonen ja haukivuorelainen Taisto Koljonen osallistuivat myös koulutukseen, jonka myötä heistä tuli niin sanotusti ”KaMuja”. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa heille tilaisuuden päästä osalliseksi 4-16-vuotiaden lasten ja nuoren elämään. Lapset saavat KaMuista puolestaan aikuisen ystävän, jonka kanssa voi esimerkiksi ulkoilla ja retkeillä tai käydä vaikkapa kirjastossa.

Kaveriksi mulle-toiminnan koordinaattori Kati Partti sanoo, ettei aikuisen ja lapsen välisessä kaverisuhteessa yhtä toimintamallia, vaan he sopivat yhdessä molempia kiinnostavasta tekemisestä.

-Tapaamisista sovitaan aina perhekohtaisesti. Pääsääntöisesti kaverukset tapaavat toisiaan 2-4 kertaa kuukaudessa, aina pari tuntia kerrallaan, Partti sanoo.

Ukkonen ja Koljonen ovat osallistuneet elämänsä aikana monin eri tavoin lasten ja nuorten toimintoihin. Heistä ja kaMu-toiminnasta lisää tämän päivän lehdessä.

 

 


Hummeripoikarock jatkuu sittenkin

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hummeripoika Rock on Etelä-Savon alueella pisimpään yhtäjaksoisesti järjestetty ja elossa oleva rock -tapahtuma. Tapahtuman järjestäjät arvelivat viime kesän rokkiviikonlopun jäävän historian viimeiseksi. Kelkka kuitenkin kääntyi ja heinäkuussa Ravintola Hummeripojan piha-alueella rokataan jo 13. kertaa.

-Tehtiin sellainen takinkääntötemppu. Koska ravintola ei näytä menevän kaupaksi ja lavalla järjestetään heinäkuussa muutenkin joka viikonloppu jotain, niin katsoimme parhaaksi jatkaa tapahtumaa. Ei ole mitään järkeä vaihtaa nimeäkään, kertoo bändivastaava Viljo Ikävalko.

Ikävalko sanoo, että päätös jatkosta tehtiin joulukuussa.  Tarkemmasta ajankohdasta ja bändikattauksesta on lisää juttua seuraavassa lehdessä.

 


Biokaasulaitoksen paikka siirtyy

BioHauki Oy ympäristölupahakemus kuulutetaan kolmannen kerran.

Puolitoista vuotta sitten perustettu BioHauki Oy haki aloitettavalle toiminnalleen ympäristölupaa reilu vuosi sitten. Koska laitoksen sijaintia on päätetty muuttaa, on myös ympäristölupahakemus kuulutettava uudelleen. Alkuperäinen paikka sijaitsi Haukivuoren Lämpö Oy:n vieressä. Koska biokaasulaitoksen sijoittuminen lähelle kylää on herättänyt huolta lähiasukkaissa, etenkin hajuhaittojen vuoksi, päätti yritys tulla heitä asiassa vastaan.

-Olemme keskustelleet asiasta asukkaiden kesken ja päätimme siirtää laitosta 200 metriä pohjoiseen päin. Näin toiminta saadaan pois satama-alueelta ja samalla vähän metsän suojaan, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Kalle Mattila.

Mattilan mukaan laitoksesta ei aiheudu hajuhaittoja. Aikaisemmin suunnitteilla oli märkämädätyslaitos, jossa käsiteltäisiin lietteitä ja karjanlantaa. Toimintamalli on kuitenkin muuttunut kuivamädätystekniikkaan. Kuivamädätyslaitoksessa käytetään syötemateriaaleina separoitua naudan liete-ja kuivalantaa, kanan kuivalantaa, hevosenlantaa sekä peltobiomassoja.

Seuraavassa lehdessä muun muassa siitä, kuinka paljon parinsadan metrin siirto maksaa yhtiölle.


Hevosta on mahdotonta huijata

2 poni talli Kaisa karlsson (Custom)

Nykälässä sijaitseva ratsastuskoulu antaa kesällä hyvät puitteet hevosten kanssa harrastamiseen.
Talon väellä hevoset ovat enemmänkin elämäntyyli.

Haukivuoren ratsastuskoulusta löytyy tällä hetkellä kahdeksan hevosta, joista puolet on poneja. Talvisaikaan olosuhteet ovat haastavat nelijalkaisten kunnossapitämiseen.
– Talvisydämellä ratsastustoiminta on todella hiljaista, mutta liikutamme itse hevosia paljon, ratsastuskoulun vetäjä Anna-Mari Salo-Karlsson kertoo.

Jotta hevoset ovat kesällä tikissään ja parhaassa mahdollisessa kunnossa ratsastajia varten, niin Salo-Karlsson huoltaa hevosia yhdessä miehensä Kari Karlssonin
ja tyttärensä Kaisa Karlssonin kanssa.

– Lumihanki antaa hyvän treenin hevosille, se on sama kuin harjoitukset pidettäisiin vedessä.

Lisää aiheesta seuraavassa lehdessä.


Luhtitien kunnostaminen ontuu

2 luhtitie liikennemerkki (Custom)

Luhtitien kunto on erittäin heikko varsinkin kelirikkojen aikaan. Luhtitien asukkaat ihmettelevät, miksi tietä ei kunnostettu viime vuonna niin kuin kaupunki lupasi jo vuonna 2012.

– Tämä on erittäin kummallista. Paikan päällä kävi kaupungin projekti-insinööri Martti Maljanen esittelemässä suunnitelmaa ja kertomassa yksityiskohdista. Asukkaille jaettiin selkeät suunnitelmat tien kunnostamisen toteuttamiseksi ja heiltä kysyttiin ideoita sekä mielipiteitä. Tämän jälkeen hankkeesta ei kuitenkaan ole kuulunut mitään, Luhtitien asukas kertoo.

Mikkelin kaupungin vs. yhdyskuntatekniikan päällikön Pekka Kammosen mukaan suunnitteluvaiheessa ei ole arvioitu tarkkaa aikataulua eikä ole ilmoitettu sitovaa ajankohtaa kunnostusten tekemiseksi.

– Taloudellisista syistä projektia ei ole viety eteenpäin. Tällä hetkellä pystymme toteuttamaan suunnitelmista noin yhden vuodessa, Kammonen toteaa.

Lisää Kammosen mietteitä Luhtitien kunnostuksesta seuraavassa lehdessä.